SOSIAALINEN EDISTYSPUOLUE -
KOHTI TOIMIVAA TASAVALTALAISUUTTA!
YHTEISKUNNAN SUURET LINJAT JA ONGELMAT VAATIVAT UUSIA RATKAISUJA JA
AJATUKSIA.
LUE OHJELMASTAMME MITEN HALUAMME SUOMEA KEHITTÄÄ ETEENPÄIN KOHTI KANSALAISTEN TODELLISTA TASAVALTAA, JOKSI MAAMME AIKOINAAN PERUSTETTIIN.
Olemme poliittisesti perinteisen suomalaisen vapaan yhteiskunnan kannattajia, jossa kuitenkin vallitsee sosiaalinen oikeudenmukaisuuden periaate ja kaikenlainen turha vastakkainasettelu pyritään poistamaan.
Luokkayhteiskunta on aikansa elänyt, koska olemme kaikki suomalaisia, julkisen sektorin työntekijät, yrittäjät, osuuskuntalaiset, eläkeläiset, opiskelijat ja muut ryhmät.
Sosiaalisen Edistyspuolueen yhteiskunnassa on vain yksi luokka, ja se on tasavallan kansalaiset iästä, rodusta ja uskonnosta tai sukupuolesta riippumatta. Poliittisen toiminnan perustana tulee olla aito tasavaltalaisuus, joka palvelee kaikkia yhteiskunnan sektoreita ja valtakunnan kehittämistä kaikilla elämänaloilla.
Puolueen toimintaa:
Puoluehallitus ja sen työvaliokunta kokoontuvat kuukausittain,edustajisto ja piirijärjestöt puolivuosittain,
kerran vuodessa on kesäkuussa puoluekokous, paikallisosastot kokoontuvat kerran kuukaudessa.
Puolueella on 1.6. 2016 mennessä muodostunut kaksi piirijärjestöä uusimaa ja kymi, joissa
toimii kaksi alueosastoa kotkassa ja espoossa.
Puolueella on työmarkkinajaosto joka käsittelee työelämän kaikkia asioita kokouksissaan,
Puolueen kaikilla organisaatiotasoilla tehdään laajaa ryhmätyötä ohjelmien valmistamiseksi ja kansalaiset voivat olla mukana kaikissa työryhmissä.
puolueen tulevista koko organisaation kokouksista tiedotetaan täällä.
TASAVALTALAINEN SOSIAALINEN EDISTYSPUOLUE.
kohti 2020- lukua vapaiden kansalaisten omin ajatuksin ja esityksin
maanantai 1. elokuuta 2016
SOSIAALIPALVELUT: VANHUSTENHUOLTO
VANHUSTEN KETJUKAVERI - KOKEILU KÄYNTIIN
Yksinäiset kotona asuvat vanhukset ovat suuri ryhmä, joille yhteiskunnan tukipalvelut eivät nykyisellä kapasiteetilla ehdi millään avustamaan tarpeeksi kotona viikon aikana. Usein kyse on jopa pelkästä seuran puutteesta, jokainen inhimillinen olento on oikeutettu ja tahtoo ainakin välillä keskusteluseuraa itselleen.
Kuntien kokeiltavaksi pitäisi pikimiten ottaa ns. ketjukaveri- kokeilu, jossa jokaiselle kotona asumaan kykenevälle vanhukselle luotaisiin yhteys toiseen lähellä vastaavasti asuvaan toisen vanhukseen, ja nämä pitäisivät toisiinsa sovitusti päivittäin esimerkiksi puhelimitse yhteyttä. Tämä loisi sosiaalisen verkon koko kuntaan, missä vanhukset huolehtisivat voimiensa mukaan kaverin turvallisuuden tunteen säilymisestä.
Hyväkuntoisimmat vanhukset voisivat saada ilmaislippuja esim. uimahalleihin, teattereihin, elokuviin tai muuhun viihteeseen kunnalta, jos vanhus ottaisi mukaan ketjukaverin sosiaaliseen tapahtumaan. Kunta voisi tukea pienin panotuksin merkittävästi vanhusten sosiaalisen turvallisuuden säilymistä.
Yksinäiset kotona asuvat vanhukset ovat suuri ryhmä, joille yhteiskunnan tukipalvelut eivät nykyisellä kapasiteetilla ehdi millään avustamaan tarpeeksi kotona viikon aikana. Usein kyse on jopa pelkästä seuran puutteesta, jokainen inhimillinen olento on oikeutettu ja tahtoo ainakin välillä keskusteluseuraa itselleen.
Kuntien kokeiltavaksi pitäisi pikimiten ottaa ns. ketjukaveri- kokeilu, jossa jokaiselle kotona asumaan kykenevälle vanhukselle luotaisiin yhteys toiseen lähellä vastaavasti asuvaan toisen vanhukseen, ja nämä pitäisivät toisiinsa sovitusti päivittäin esimerkiksi puhelimitse yhteyttä. Tämä loisi sosiaalisen verkon koko kuntaan, missä vanhukset huolehtisivat voimiensa mukaan kaverin turvallisuuden tunteen säilymisestä.
Hyväkuntoisimmat vanhukset voisivat saada ilmaislippuja esim. uimahalleihin, teattereihin, elokuviin tai muuhun viihteeseen kunnalta, jos vanhus ottaisi mukaan ketjukaverin sosiaaliseen tapahtumaan. Kunta voisi tukea pienin panotuksin merkittävästi vanhusten sosiaalisen turvallisuuden säilymistä.
VALTIONYHTIÖT - VALTION VARAKKUUS
VALTIOLLA ON OIKEUS OMISTAA OMAISUUTTA
Viimeisten vuosien aikana valtaosa suomalaisista valtionyhtiöistä on joko myyty tai valtion omistus on jäänyt vähemmistölle. Koko valtion omistajajuuteen ollaan suhtauduttu kuin pahimpaan pahaan, nähty se milloin kilpailua rajoittavana asiana , milloin sosialismin peikkona ja milloin minäkin. on silmiinpistävän erikoinen tilanne että valtion omistaja-oikeutuksesta ollaan pitkälle luovuttu politiikan puolella riippumatta siitä, kuka on vuoroinkin ollut vallassa. Kuinka on mahdollista, että kansallinen ylpeydenaihe on jäänyt pois politiikan prioriteettilistalta? Misseä vaiheessa suomen valtion pitkä ja perinteikäs omaisuus muuttui häpeäksi?
Suomessa on aina ollut vahvoja päätoimialoja teollisuuden puolella: Paperi- ja metsäteollisuus, suomalainen maailmankuulu telakkateollisuus. Huonompinakin aikoina ne ovat olleet valtion pysyvää omaisuutta ja tulojen lähde. Vanha taloudellinen viisaus on aina kuulunut, ettei hyvää kannata huonona aikan myydä. Tämän pitäisi olla ohjenuorana vallankäytössä myös valtiontalouden suunnalla.
Samaan aikaan kun valtion omistusosuus on pudonnut on myös kyseisten pääalojen omavaraisuus-aste tippunut samassa suhteessa. Päätuotantoaloilla, joista suomi on saanut suurimmat ulkomaantulonsa, riippuvaisuus ulkomaisista toimittajista on lisääntynyt yli turvallisen rajan. Olipa kyseessä kirjoituspaperi tai sairaalatarvikkeet, pitäisi valtiolla olla monipuolinen omavarainen tuotanto näissä jokapäivän tavararoissa ja tuotteissa.
Puhutaan maailman muuttumisesta ja siitä, että suomen pitää seurata aikaansa.
kysymys kuuluu: kenen aikaa?
Viimeisten vuosien aikana valtaosa suomalaisista valtionyhtiöistä on joko myyty tai valtion omistus on jäänyt vähemmistölle. Koko valtion omistajajuuteen ollaan suhtauduttu kuin pahimpaan pahaan, nähty se milloin kilpailua rajoittavana asiana , milloin sosialismin peikkona ja milloin minäkin. on silmiinpistävän erikoinen tilanne että valtion omistaja-oikeutuksesta ollaan pitkälle luovuttu politiikan puolella riippumatta siitä, kuka on vuoroinkin ollut vallassa. Kuinka on mahdollista, että kansallinen ylpeydenaihe on jäänyt pois politiikan prioriteettilistalta? Misseä vaiheessa suomen valtion pitkä ja perinteikäs omaisuus muuttui häpeäksi?
Suomessa on aina ollut vahvoja päätoimialoja teollisuuden puolella: Paperi- ja metsäteollisuus, suomalainen maailmankuulu telakkateollisuus. Huonompinakin aikoina ne ovat olleet valtion pysyvää omaisuutta ja tulojen lähde. Vanha taloudellinen viisaus on aina kuulunut, ettei hyvää kannata huonona aikan myydä. Tämän pitäisi olla ohjenuorana vallankäytössä myös valtiontalouden suunnalla.
Samaan aikaan kun valtion omistusosuus on pudonnut on myös kyseisten pääalojen omavaraisuus-aste tippunut samassa suhteessa. Päätuotantoaloilla, joista suomi on saanut suurimmat ulkomaantulonsa, riippuvaisuus ulkomaisista toimittajista on lisääntynyt yli turvallisen rajan. Olipa kyseessä kirjoituspaperi tai sairaalatarvikkeet, pitäisi valtiolla olla monipuolinen omavarainen tuotanto näissä jokapäivän tavararoissa ja tuotteissa.
Puhutaan maailman muuttumisesta ja siitä, että suomen pitää seurata aikaansa.
kysymys kuuluu: kenen aikaa?
TURVALLISUUSPOLITIIKKA - PUOLUEETON SUOMI
PUOLUEETON SUOMI ON OLLUT RAUHAN SUURVALTA -TILANNE ON MUUTTUNUT PN:LLE KRIISIHALLINTAJOUKOT
Sosiaalinen Edistyspuolue pitää parhaimpana Pohjoismaiden yhteistä puolustusta, mutta hyväksyy liittymisen sotilasliitto Natoon pakottavan turvallisuusuhan edessä maamme vapauden takaamiseksi.
Sotilaallinen liittoutumiskeskustelu muuttui kertaheitolla Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja koko suomen vanhan puolueettomuusroolin romahdettua 70 vuotta kestäneen rauhanjakson jälkeen. roolin aktivoiduttua sotilaalliseenyhteistyöhön läntisen sotilasliitto NATO:n sekä ruotsin ja muutamien muiden maiden kanssa. Suomella on oltava jatkossakin riittävä ja uskottava puolustus , joka pystyy operoimaan muiden maiden kanssa tarpeen mukaisesti.
Pohjoismaiden neuvostolle tulee muodostaa omat viralliset kriisinhallintajoukot joihin voidaan liittää jokaisen pohjoismaan reserviläisjoukkoja. Nämä joukot ovat PN:n virallista omaa koneistoa eivätkä ole ristiriidassa minkään sotilasliiton toiminnan kanssa.
Sosiaalinen Edistyspuolue pitää parhaimpana Pohjoismaiden yhteistä puolustusta, mutta hyväksyy liittymisen sotilasliitto Natoon pakottavan turvallisuusuhan edessä maamme vapauden takaamiseksi.
Sotilaallinen liittoutumiskeskustelu muuttui kertaheitolla Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja koko suomen vanhan puolueettomuusroolin romahdettua 70 vuotta kestäneen rauhanjakson jälkeen. roolin aktivoiduttua sotilaalliseenyhteistyöhön läntisen sotilasliitto NATO:n sekä ruotsin ja muutamien muiden maiden kanssa. Suomella on oltava jatkossakin riittävä ja uskottava puolustus , joka pystyy operoimaan muiden maiden kanssa tarpeen mukaisesti.
Pohjoismaiden neuvostolle tulee muodostaa omat viralliset kriisinhallintajoukot joihin voidaan liittää jokaisen pohjoismaan reserviläisjoukkoja. Nämä joukot ovat PN:n virallista omaa koneistoa eivätkä ole ristiriidassa minkään sotilasliiton toiminnan kanssa.
EU EI PAKKOLIITOS - POHJOISMAIDEN YHTEISTYÖ MYÖS VAIHTOEHTONA
BRITANNIAN ERO EU:sta ja NORJAN TIE AIEMMIN
Vahvistivat sen tosiasian, ettei EU senenempää kuin mikään muukaan taloudellinen yhteisö tai järjestelmä ole pakon saneleman ratkaisu vaan kansakunta voi toimia "vanhassa ja vapaassa euroopassa" omilla ehdoillaan.
Suomen tulee kriittisesti ja rehellisesti arvioida Euroopan Unionin kannattavuuttaa suomelle, ja tehdä omat ratkaisunsa mukanaolosta jatkossa kansallisen pitemmän linjan hyödyn mukaisesti.
Siinävaiheessa, jos ja kun EU- säädökset astuvat merkittävissä määrin suomen perustuslain alkuperäistä henkeä vastaan, tulee istuvan eduskunnan vetää asiassa tarvittavat johtopäätökset.
POHJOISMAIDEN NEUVOSTOSTA KEHITETTÄVÄ TALOUDELLINEN YHTEISÖ
PN on jo vanha ja arvovaltainen yhteisö joka on aikaansaanut huomattavia yhteisiä pohjoismaisia linjauksia kaikkien pohjoismaiden kesken. Mikään ei estä tuomasta uutta taloudellista ulottuvuutta tähän rintamaan.
Suomen on aloitettava tunnustelut uuden taloudellisen pohjoismaisen "Nordic Economy Area" alueen luomiseksi.
Vahvistivat sen tosiasian, ettei EU senenempää kuin mikään muukaan taloudellinen yhteisö tai järjestelmä ole pakon saneleman ratkaisu vaan kansakunta voi toimia "vanhassa ja vapaassa euroopassa" omilla ehdoillaan.
Suomen tulee kriittisesti ja rehellisesti arvioida Euroopan Unionin kannattavuuttaa suomelle, ja tehdä omat ratkaisunsa mukanaolosta jatkossa kansallisen pitemmän linjan hyödyn mukaisesti.
Siinävaiheessa, jos ja kun EU- säädökset astuvat merkittävissä määrin suomen perustuslain alkuperäistä henkeä vastaan, tulee istuvan eduskunnan vetää asiassa tarvittavat johtopäätökset.
POHJOISMAIDEN NEUVOSTOSTA KEHITETTÄVÄ TALOUDELLINEN YHTEISÖ
PN on jo vanha ja arvovaltainen yhteisö joka on aikaansaanut huomattavia yhteisiä pohjoismaisia linjauksia kaikkien pohjoismaiden kesken. Mikään ei estä tuomasta uutta taloudellista ulottuvuutta tähän rintamaan.
Suomen on aloitettava tunnustelut uuden taloudellisen pohjoismaisen "Nordic Economy Area" alueen luomiseksi.
YHTEYSTIETOJA LIIKKEESEEMME
TASAVALTALAINEN SOSIAALINEN EDISTYSPUOLUE
Puoluehallitus 2021-22
PUHEENJOHTAJA
TEIJA NYKÄNEN
teijaa. nykanen@gmail.com
VARAPUHEENJOHTAJA
MARKO LAMPINEN
edistyspuoluesosiaalinen@gmail.com /pyydetään ottamaan yhteyttä keskuspostin kautta
2.VARAPUHEENJOHTAJA
PETRI ROSSI
edistyspuoluesosiaalinen@gmail.com/pyydetään ottamaan yhteyttä keskuspostin kautta
PUOLUESIHTEERI/
TYÖMARKKINASIHTEERI
MARTTI J. NYKÄNEN
PUH 040-3698103
martti.nykanen@kymp.net
TEEMU RIUTTANEN hallituksen jäsen
KIMMO RIUTTANEN hallituksen jäsen
PIIRITOIMISTO KYMENLAAKSO
Loitsutie 10 e 38 48350 Kotka
PIIRITOIMISTO UUSIMAA
Arvelantie 5 i 45 02770 Espoo
PUOLUETOIMISTO
Loitsutie 10 e 38 48350 Kotka
Puh 040-3698103
edistyspuoluesosiaalinen@gmail.com
IN MEMORIAM:
Edellinen varapuheenjohtaja vuosina 2005- 2016 oli Elina Kantola.
PIIRITOIMISTO KYMENLAAKSO
Loitsutie 10 e 38 48350 Kotka
PIIRITOIMISTO UUSIMAA
Arvelantie 5 i 45 02770 Espoo
PUOLUETOIMISTO
Loitsutie 10 e 38 48350 Kotka
Puh 040-3698103
edistyspuoluesosiaalinen@gmail.com
IN MEMORIAM:
Edellinen varapuheenjohtaja vuosina 2005- 2016 oli Elina Kantola.
KOULUTUSJÄRJESTELMÄN KRIISIIN APUA
PERUSKOULUUN JÄRJESTYS JA TYÖRAUHA TAKAISIN
luokanvalvoja- systeemiin uusi sisältö
OPPILAAT eivät ehdi oppimaan koulussa tarpeeksi, koska opettajan työpäivä kuluu monasti pelkän normaalin järjestyksen pitämisessä, ja itse aineopetus kärsii valtavasti tästä seikasta. Jatkuvan raskaan järjestyspoliisina toimimisen takia monet alan ammattilaiset lopettavat uransa täysin uupuneina ja motivaationsa menettäneinä. Tämä näkyy pahiten suurissa kaupungeissa.
Opettajan oli vanhoin aikoina kunnioitettu ja arvostettu instituutio, yhteiskunnan sivistyksen luoja ja esikuva.
Akateemisen väen työ on ollut vuosisadan verran ja kauemminkin suomen kansakunnan sivistyksen perusta.
Jotta peruskoulun työhön saataisiin uudestaan ns. ylivapaan kasvatuksen aikakauden jälkeen jotakin tolkkua,
tulee perusasia eli työrauha ja järjestys aivan ensimmäiseksi palauttaa kouluihimme.
Opettajan työrauha täytyy turvata, ja tässäkohtaa esitämme ns. luokanvalvoja-tittelin uudelleen arvioimista seuraavalla tavalla:
Luokanvalvoja olisi jatkossa luokan pysyvä vastuuopettaja, joka johtaisi saman luokan ensimmäisestä luokasta alkaen aina viimeiseen yhdeksänteen luokkaan asti, ja hänen ensisijainen tehtävänsä olisi luokan kasvatuksellinen opettaja ja järjestyksen pitäjä. LV olisi mukana kakkosopettajana jokaisella tunnilla ns. kakkosopettajana, joka pitäisi ainetunnilla järjestyksen ja samalla auttaisi oppilaita tehtävissä tarpeen mukaan kiertämällä luokassa tunnin aikana. Näin aineopettajat saisivat töydern työrauhan omassa aineessaan.
Luokavalvoja voisi toimia päätehtävänsä ohessa esimerkiksi liikunnanopettajana, joka vetäisi fyysisen puolen harjoitukset omalle luokallleen. Tällainen opettaja, joka olisi jokaisen oppilaan tuttu ja luotettu ihminen pienestä ekaluokkalaisesta viimeiselle luokalle valmistumiseen asti, poistaisi järjestyshäiriöt sekä koulukiusaamisen ja oppilaat olisivat turvassa koulupäivän aikana.
LV olisi myös suhdelinkki oppilaan kotiiin, ja saisi keskittyä kasvatustoimintaan koulun puolelta.
luokanvalvoja- systeemiin uusi sisältö
OPPILAAT eivät ehdi oppimaan koulussa tarpeeksi, koska opettajan työpäivä kuluu monasti pelkän normaalin järjestyksen pitämisessä, ja itse aineopetus kärsii valtavasti tästä seikasta. Jatkuvan raskaan järjestyspoliisina toimimisen takia monet alan ammattilaiset lopettavat uransa täysin uupuneina ja motivaationsa menettäneinä. Tämä näkyy pahiten suurissa kaupungeissa.
Opettajan oli vanhoin aikoina kunnioitettu ja arvostettu instituutio, yhteiskunnan sivistyksen luoja ja esikuva.
Akateemisen väen työ on ollut vuosisadan verran ja kauemminkin suomen kansakunnan sivistyksen perusta.
Jotta peruskoulun työhön saataisiin uudestaan ns. ylivapaan kasvatuksen aikakauden jälkeen jotakin tolkkua,
tulee perusasia eli työrauha ja järjestys aivan ensimmäiseksi palauttaa kouluihimme.
Opettajan työrauha täytyy turvata, ja tässäkohtaa esitämme ns. luokanvalvoja-tittelin uudelleen arvioimista seuraavalla tavalla:
Luokanvalvoja olisi jatkossa luokan pysyvä vastuuopettaja, joka johtaisi saman luokan ensimmäisestä luokasta alkaen aina viimeiseen yhdeksänteen luokkaan asti, ja hänen ensisijainen tehtävänsä olisi luokan kasvatuksellinen opettaja ja järjestyksen pitäjä. LV olisi mukana kakkosopettajana jokaisella tunnilla ns. kakkosopettajana, joka pitäisi ainetunnilla järjestyksen ja samalla auttaisi oppilaita tehtävissä tarpeen mukaan kiertämällä luokassa tunnin aikana. Näin aineopettajat saisivat töydern työrauhan omassa aineessaan.
Luokavalvoja voisi toimia päätehtävänsä ohessa esimerkiksi liikunnanopettajana, joka vetäisi fyysisen puolen harjoitukset omalle luokallleen. Tällainen opettaja, joka olisi jokaisen oppilaan tuttu ja luotettu ihminen pienestä ekaluokkalaisesta viimeiselle luokalle valmistumiseen asti, poistaisi järjestyshäiriöt sekä koulukiusaamisen ja oppilaat olisivat turvassa koulupäivän aikana.
LV olisi myös suhdelinkki oppilaan kotiiin, ja saisi keskittyä kasvatustoimintaan koulun puolelta.
YMPÄRISTÖ- JA LUONNONSUOJELU
AURINKOVOIMA PÄÄKÄYTTÖENERGIAKSI
hybridiauton kautta uuteen aikakauteen
ÖLJYVARAT loppuvat muutamien vuosikymmenten kuluessa jolloin suuret kansainväliset öljy-yhtiöt joutuvat jokatapauksessa muuttamaan toimialaansa. Olisi yleisluonteisesti järkeenkäypää, että nämä liikejätit alkaisivat jo hyvissä ajoin varautumaan asiaan ja muuttamaan ja laajentamaan toimialaansa.
Sosiaalinen Edistyspuolue tarjoaa energiayhtiöille ja öljyntuottajille mukaantuloa kehittämään akkuteollisuutta sekä ottamaan osaa sähköautoverkkojen latausjärjestelmien luomiseksi kaupunkeihin siten, että pyrkimyksenä olisi autoilutapa jossa kaikki kaupunkiajo tapahtuisi sähkömoottorilla ja vasta kaukomatkoille vaihdettaisiin bensamoottori päälle. Tämä tarkoittaa voimakasta satsaamista ns. hybridiauton edistämiseksi. nykyisin halvin malli maksaa suunnilleen 30 000 euroa, hinta on saatava sarjatuotannolla tavallisen auton tasalle lähivuosina.
Aurinkovoimaa tulee voimakkaasti lisätä suomessa ja koko maailman energiatuotannossa, ja siihen liittyen tuulivoimaa ja vesivoimaa tulee myös merkittävästi lisätä koska näiden teknologinen hyötysuhdekin on parantunut vuosien saatossa.
Atomivoima on väistyvä asia, mutta nykyiset voimalat tulee loppuunkäyttää siirtymävaiheessa pois atomivoimasta, jotta siirtyminen olisi konkreettisesti toteuttavissa.
KOHTI KAKSOISTALOUSJÄRJESTELMÄÄ
KAPITALISMI JA KOMMUNISMI EPÄONNISTUIVAT,
koska ne edustivat kumpikin omaa ääripäätään. Toinen edusti tiukkaa yksityisomistukseen perustuvaa yhteiskuntaa ja toinen täyttä valtion monopolia. Totuutta olemme hakeneet noiden kahden välimaastosta, mutta tulokset ovat kovasti vaihdelleet vuosisatojen saatossa.
Kun tarkastellaan asiaa sivistyksellisestä näkökulmasta, sekä maailmantalouden että niin euroopan kuin suomenkin taloudessa tulisi saada aikaan ns. kolmannen vuosituhannen humanistinen yhteiskuntamalli, eli yhteiskunnan koko kehittämisen lähtökohdaksi tulisi ottaa tavoite, jossa taloudellinen kehitys ei määrittele yhteiskunnan sosiaalisen kehityksen suuntaa.
Markkinatalous on hyvä asia, kun se toimii terveesti ja oikeilla periaatteilla, mutta se ei voi ohjata ihmiskunnan sosiaalista kehitystä eikä toimia ohjurina humaaneille arvoille.
Sosiaalinen Edistyspuolue ajaa yhteiskuntamallia, joka koostuu kahdesta sisäkkäisestä , erillään olevasta mutta rinnakkain toimivasta talousjärjestelmästä: Yhteiskunnan sosiaalista kehitystä ohjaa ja perustarpeet tarjoaa yhteiskuntatalousjärjestelmä, jossa on kierrossa muuttumattomasti aina tietty sama määrä rahaa ja valuuttaa palvelujen ja elämän tason säilyttämiseksi, ja sen kanssa tietyillä sopimuksilla toimii kokonaan omana talousjärjestelmänään markkinatalousjärjestelmä.
Näiden kahden sisäkkäin olevan erillistalouden keskinäinen vuorovaikutus on laadittu siten, että liiketoimintaa ja liikevoittoa voi tehdä vapaasti markkinatalouden puolella, mutta se ei enää haittaa itse yhteiskunnan sosiaalista kehitystä. Markkinatalouden varat ja omaisuudet kiertävät omassa kierrossaan haittamatta yhteiskuntatalouden kehittymistä tai viemättä varoja yhteiskunnan kehityksestä.
Liiketalous tarjoaa edelleen omat työpaikkansa ja yhteiskuntatalous omansa kansalaisille ja siitä kumman palveluksessa toimii, voi vapaasti valita. Liiketalous saa etuisuuksia yhteiskuntataloudelta sitä vastaan, että se suorittaa tietyn määrän varoja yhteiskuntatalouden käyttöön. Järjestelyt hoidetaan rahastoinneilla ja vastaavilla organisaatiojärjestelyillä.
Sosiaalinen Edistyspuolueen työryhmien pöydillä on nyt monta eri mallia kehitettävänä ja pohdittavana, millaista kehitysmallia eteenpäin lähdettään aikanaan viemään.
koska ne edustivat kumpikin omaa ääripäätään. Toinen edusti tiukkaa yksityisomistukseen perustuvaa yhteiskuntaa ja toinen täyttä valtion monopolia. Totuutta olemme hakeneet noiden kahden välimaastosta, mutta tulokset ovat kovasti vaihdelleet vuosisatojen saatossa.
Kun tarkastellaan asiaa sivistyksellisestä näkökulmasta, sekä maailmantalouden että niin euroopan kuin suomenkin taloudessa tulisi saada aikaan ns. kolmannen vuosituhannen humanistinen yhteiskuntamalli, eli yhteiskunnan koko kehittämisen lähtökohdaksi tulisi ottaa tavoite, jossa taloudellinen kehitys ei määrittele yhteiskunnan sosiaalisen kehityksen suuntaa.
Markkinatalous on hyvä asia, kun se toimii terveesti ja oikeilla periaatteilla, mutta se ei voi ohjata ihmiskunnan sosiaalista kehitystä eikä toimia ohjurina humaaneille arvoille.
Sosiaalinen Edistyspuolue ajaa yhteiskuntamallia, joka koostuu kahdesta sisäkkäisestä , erillään olevasta mutta rinnakkain toimivasta talousjärjestelmästä: Yhteiskunnan sosiaalista kehitystä ohjaa ja perustarpeet tarjoaa yhteiskuntatalousjärjestelmä, jossa on kierrossa muuttumattomasti aina tietty sama määrä rahaa ja valuuttaa palvelujen ja elämän tason säilyttämiseksi, ja sen kanssa tietyillä sopimuksilla toimii kokonaan omana talousjärjestelmänään markkinatalousjärjestelmä.
Näiden kahden sisäkkäin olevan erillistalouden keskinäinen vuorovaikutus on laadittu siten, että liiketoimintaa ja liikevoittoa voi tehdä vapaasti markkinatalouden puolella, mutta se ei enää haittaa itse yhteiskunnan sosiaalista kehitystä. Markkinatalouden varat ja omaisuudet kiertävät omassa kierrossaan haittamatta yhteiskuntatalouden kehittymistä tai viemättä varoja yhteiskunnan kehityksestä.
Liiketalous tarjoaa edelleen omat työpaikkansa ja yhteiskuntatalous omansa kansalaisille ja siitä kumman palveluksessa toimii, voi vapaasti valita. Liiketalous saa etuisuuksia yhteiskuntataloudelta sitä vastaan, että se suorittaa tietyn määrän varoja yhteiskuntatalouden käyttöön. Järjestelyt hoidetaan rahastoinneilla ja vastaavilla organisaatiojärjestelyillä.
Sosiaalinen Edistyspuolueen työryhmien pöydillä on nyt monta eri mallia kehitettävänä ja pohdittavana, millaista kehitysmallia eteenpäin lähdettään aikanaan viemään.
GLOBALISAATIOKEHITYS UUTEEN SUUNTAAN!
GLOBALISAATIO: KASVU-UNELMASTA KILPAILUPAINAJAISEKSI
Maailma tarvitsee uuden globalisaatiosopimuksen YK:n sekä EU:n kautta ja suomi uuden kehityksen suunnan näyttäjäksi!
KUN Euroopan ja maailman rajat avautuivat taloudellisesti ja kaupan vienti ja tuonti vapautettiin, alkuperäinen tarkoitus oli, että yleinen euroopan ja muunkin maailman elintaso nousisi ja maailmankaupan tasolla saavutettaisiin tervettä, rakentavaa kilpailua sekä työn ja tavaroitten hinnat laskisivat siten että entistä useampi maailman asukas voisi nostaa oman elämänsä tasoa.
Jalo tavoite koki kuitenkin nopeasti karun lopun: Terveen talouskilpailun sijasta muutamat suuret kansantaloudet kuten kiina ja intia ja näiden taloudelliset yhteistyökumppanit, alkoivatkin hamstrata varoja ja valuuttaa seisomaan holveihin tuottamattomana voitollisesta liiketoimesta. Euroopan talouskehitys suuntautui siten, että teollisuus ja työpaikat karkasivat kaukoitään ja myös valuuttapako yltyi ennnäkemättömiin mittasuhteisiin. Kun USA ja japani eivät nekään kyenneet kilpailemaan perinteisillä vahvuuksillaan, syntyi pitkä maailmanlaajuinen talouslama. Raha ei kiertänyt maailmassa, eikä globalisaatio toiminut kuten olisi pitänyt. On myös lähestulkoon käsittämätöntä, ettei euroopan unionia ja sen pankkijärjestelmää luotaessa laadittu juuri minkäänlaisia kriisinesto-mekanismeja jotta esim.kreikan kansantalouden tapaiset katastrofaalitset rahoitusongelmat eivä ylipäätänsä olisi päässeeet syntymään.
Juttu on periaatteessa tiivistettävissä lyhyesti : Jos meillä on kymmenen miestä joilla yhdestä on käytännössä kaikki rahat ja yhdeksän on tosiasiallisesti ilman rahaa, on vaikeaa ajatella porukan sisäistä kaupankäyntiä.
Suomi on vanhana monituottajamaana kyvykäs esittämään YK:ssa ja Euroopan unionissa kansainvälisiä uudistuksia ja ja uusia sopimuksia : Suomen tulisi aloittaa uuden linjan kokoaminen ensin pohjoismaiden neuvostosta, jossa esitettäisiin uutta kansainvälistä globalisaatiosopimusta eteenpäin vietäväksi.
Tämä sopimus voisi sisältää esimerkiksi valuutansiirtoveron, eli pääomien liikuttelussa tulisi ottaa vastuuta siitä ettei minkään maan taloudellinen infrastruktuuri kärsi vahinkoja turhaan varojen liikuttelun myötä.
EDISTYKSELLISET PALKANSAAJAT- liike
UUDISTUSTEN KÄYTÄNNÖN TEKIJÄT OVAT TYÖPAIKOILLA
ME suomalaiset palkansaajat kuulumme erilaisiin ammattiliittoihin jotka hoitavat edunvalvontaa työpaikoilla ja nämä vanhat kunnon liitot ovat erittäin tärkeitä ja ensisijaisen tärkeitä suomalaiset työn puolustajia. Sosiaalinen edistyspuolue lähtee siitä liikkeelle, että työmarkkinoilla on oltava kunnolliset- mutta myös joustoa antavat pelisäännöt, jotka muokkaantuvat sekä työntekijän että työnantajan yhteisten etujen mukaan.
Liitot ovat usein niin tiukasti tekemisen parissa ja itse asian äärellä, että niillä ei ole aina riittävästi aikaa eikä edes resurssejakaan jatkuvasti huomioda jäsenkenttänsä ehdotuksia siitä, kuinka asioita pitäisi jatkossa edistää. Pelkkä työpaikan edunvalvontatyö vaatii liitoilta niin paljon, että isompien muutosten eteenpäinviemiseksi liitot tarvitsevat suoraan työpaikoilla hyviä yhteistyökumppaneita ja laajaa yhteistyötä, jotta asioita voidaan viedä laajemmin eteenpäin palkansaajien näkökulmasta.
Me eri liittojen jäsenet suomessa olemme siksi perustaneet vapaamuotoisen neuvotteluryhmän EDISTYKSELLISET PALKANSAAJAT - liikkeen, joka avustaa ammattiliittojen työtä pitämällä kaikkien liittojen jäsenten välillä julkisia neuvottelutilaisuuksia, joissa pohditaan ajankohtaisia asioita ja toimitetaan yhteisiä ehdotuksia ja esityksiä kaikkien liittojen käyttöön ja käsiteltäväksi.
Toimintamalli yhdistää eri liittojen työväkeä ja auttaa koko AY-liikettä toimimaan laajemmin ja paremmin.
Yhteyttä : Puheenjohtaja Martti J. Nykänen, EPL puh 041-4844297
ME suomalaiset palkansaajat kuulumme erilaisiin ammattiliittoihin jotka hoitavat edunvalvontaa työpaikoilla ja nämä vanhat kunnon liitot ovat erittäin tärkeitä ja ensisijaisen tärkeitä suomalaiset työn puolustajia. Sosiaalinen edistyspuolue lähtee siitä liikkeelle, että työmarkkinoilla on oltava kunnolliset- mutta myös joustoa antavat pelisäännöt, jotka muokkaantuvat sekä työntekijän että työnantajan yhteisten etujen mukaan.
Liitot ovat usein niin tiukasti tekemisen parissa ja itse asian äärellä, että niillä ei ole aina riittävästi aikaa eikä edes resurssejakaan jatkuvasti huomioda jäsenkenttänsä ehdotuksia siitä, kuinka asioita pitäisi jatkossa edistää. Pelkkä työpaikan edunvalvontatyö vaatii liitoilta niin paljon, että isompien muutosten eteenpäinviemiseksi liitot tarvitsevat suoraan työpaikoilla hyviä yhteistyökumppaneita ja laajaa yhteistyötä, jotta asioita voidaan viedä laajemmin eteenpäin palkansaajien näkökulmasta.
Me eri liittojen jäsenet suomessa olemme siksi perustaneet vapaamuotoisen neuvotteluryhmän EDISTYKSELLISET PALKANSAAJAT - liikkeen, joka avustaa ammattiliittojen työtä pitämällä kaikkien liittojen jäsenten välillä julkisia neuvottelutilaisuuksia, joissa pohditaan ajankohtaisia asioita ja toimitetaan yhteisiä ehdotuksia ja esityksiä kaikkien liittojen käyttöön ja käsiteltäväksi.
Toimintamalli yhdistää eri liittojen työväkeä ja auttaa koko AY-liikettä toimimaan laajemmin ja paremmin.
Yhteyttä : Puheenjohtaja Martti J. Nykänen, EPL puh 041-4844297
OIKEUSJÄRJESTELMÄÄN UUDISTUKSIA
SUOMEN OIKEUSLAITOS TARVITSEE UUDISTUKSIA
Liian usein ja aivan tavallisissa asioissa normaali kansalainen saa ns. väärän tuomion asiassaan joutuessaan syystä tai toisesta oikeuteen, ja joskus tapahtuu jopa suoranaisia oikeusmurhia koska järjestelmä ei toimi kunnolla.
Esimerkkitapauksina ovat jutut, joissa kunnolliseen esitutkintaa ei ole kyettty panostamaan esimerkiksi liian vähien poliisin resursseitten takia, eli juttujen todistemateriaaleja ei ole tutkittu pohjia myöten tai todisteet, jotka ovat otettu jutun pohjaksi, ovat vajavaiset.
Jos jo alustava tutkinta on jollakin tapaa vajavainen, on yleensä lopputuloskin oikeudenkäynnistä vajavainen.
Suurin puute kolmiportaisessa oikeusjärjestelmässämme eli käräjäoikeus- hovioikeus- korkein oikeus - systeemissä on valitusteitten päättyminen liian aikaisin. Korkein oikeus ei ota kuin murto-osan jutuista, ja hovioikeuden jälkeen juttujen tie yleensä päättyy kuin seinään ja loppuu.
Kuitenkin esille on tullut tapauksia, joissa vasta kauan jälkikäteen on saatu uusia todisteita jonkun syyttömyydestä mutta todisteita on mahdotonta hyödyntää ilman oikeuskäsittelyä, jonne niitä ei enää saada.
Suomeen tulisi luoda ns. neljäs oikeusasteporras, joka ottaisi korkeimman oikeuden kieltäytessä vastaan selvästi uusintakäsittelyä kaipaavat jutut, ja tämä neljäs porras toimisi jälkikäteen korjauksia tuomioihin suorittaen, suomeen tulisi luoda uusi rehabilitaatio-oikeusistuin hovin ja KKO::n välimaastoon.
Tähän istuimeen voisi kuka tahansa kansalainen toimittaa juttunsa uudet, kiistattomat todisteet tai näytön siitä, että edellinen tuomio oli selvästi väärä.
Nykyisin on käytäntö, jonka mukaan korkein oikeus ei ota ihmisten itsensä tekemiä valituksia käsittelyyn ja vaan hakemuksen tulee olla ammattilaisen eli asianajajan laatima. Rehabiltaatioistuimessa voitaisiin ottaa käyttöön sovellus, jossa päämies voi itse omalla alustavalla esittelyllä hakea juttunsa uudelleen käsittelyä, ja asianajaja määrätään tekemään lopullinen työ.
edellisen lisäksi suomeen tarvitaan monen asiantuntijan jo kaipaama perustuslakituomioistuin valvomaan ja ratkomaan oikeusjärjestelmässä esiintyviä virheitä.
Liian usein ja aivan tavallisissa asioissa normaali kansalainen saa ns. väärän tuomion asiassaan joutuessaan syystä tai toisesta oikeuteen, ja joskus tapahtuu jopa suoranaisia oikeusmurhia koska järjestelmä ei toimi kunnolla.
Esimerkkitapauksina ovat jutut, joissa kunnolliseen esitutkintaa ei ole kyettty panostamaan esimerkiksi liian vähien poliisin resursseitten takia, eli juttujen todistemateriaaleja ei ole tutkittu pohjia myöten tai todisteet, jotka ovat otettu jutun pohjaksi, ovat vajavaiset.
Jos jo alustava tutkinta on jollakin tapaa vajavainen, on yleensä lopputuloskin oikeudenkäynnistä vajavainen.
Suurin puute kolmiportaisessa oikeusjärjestelmässämme eli käräjäoikeus- hovioikeus- korkein oikeus - systeemissä on valitusteitten päättyminen liian aikaisin. Korkein oikeus ei ota kuin murto-osan jutuista, ja hovioikeuden jälkeen juttujen tie yleensä päättyy kuin seinään ja loppuu.
Kuitenkin esille on tullut tapauksia, joissa vasta kauan jälkikäteen on saatu uusia todisteita jonkun syyttömyydestä mutta todisteita on mahdotonta hyödyntää ilman oikeuskäsittelyä, jonne niitä ei enää saada.
Suomeen tulisi luoda ns. neljäs oikeusasteporras, joka ottaisi korkeimman oikeuden kieltäytessä vastaan selvästi uusintakäsittelyä kaipaavat jutut, ja tämä neljäs porras toimisi jälkikäteen korjauksia tuomioihin suorittaen, suomeen tulisi luoda uusi rehabilitaatio-oikeusistuin hovin ja KKO::n välimaastoon.
Tähän istuimeen voisi kuka tahansa kansalainen toimittaa juttunsa uudet, kiistattomat todisteet tai näytön siitä, että edellinen tuomio oli selvästi väärä.
Nykyisin on käytäntö, jonka mukaan korkein oikeus ei ota ihmisten itsensä tekemiä valituksia käsittelyyn ja vaan hakemuksen tulee olla ammattilaisen eli asianajajan laatima. Rehabiltaatioistuimessa voitaisiin ottaa käyttöön sovellus, jossa päämies voi itse omalla alustavalla esittelyllä hakea juttunsa uudelleen käsittelyä, ja asianajaja määrätään tekemään lopullinen työ.
edellisen lisäksi suomeen tarvitaan monen asiantuntijan jo kaipaama perustuslakituomioistuin valvomaan ja ratkomaan oikeusjärjestelmässä esiintyviä virheitä.
TYÖTTÖMYYS HALLINTAAN
TYÖTTÖMYYS ON PITKÄLLE RAKENTEELLINEN ONGELMA :
TYÖMARKKINAUUDISTUKSELLA OLEMASSAOLEVA TYÖ JA IHMINEN KOHTAAVAT
-Senioreille ansaittu eläke ja nuoret vakituisiin työsuhteisiin - väestörakenteen korjauslääkkeet
Hyvinvointiyhteiskunta on meille kaikille tärkeä, mutta jo pitkään jatkunut laaja poliittinen kehitys on aikaansaanut suuren joukon isoja yhteiskunnan rakenteellisia ongelmia joiden ratkaisemiseen tarvitaan lopulta täysin uusia ajatuksia ja tekoja. Esimerkiksi työmarkkinapuolella maassamme on noin 300 000 ihmisen työttömien joukko samaan aikaan, kun sen peruspalveluista puuttuu 200 000 työntekijää suljettuina kuntien ja valtion virkoina ja työpaikkoina, Peruspalveluissa joudutaan karsimaan jatkuvasti työvoimaa ja palveluja rahapulan takia, ja samaan aikaan kuitenkin myös ottamaan ulkomailta velkaa työttömyyden hoitokuluihin.
Kunnissa ja valtiolla peruspalveluissa tehdään jo nyt hyvin raskasta ja kuluttavaa ylityötä joka polttaa jatkuvasti enemmän vähiksi käyneitten ammattilaistemme voimia, sairaslomat ja sairaseläkkeet lisääntyvät.
Nuorisotyöttömyys on tällähetkellä noin 30% joka sekin on erittäin suuri tulevaisuuden haaste. Juuri nuorten tulisi päästä jo uransa alussa vakituisiin töihin joista saa vakituisen palkan perheen ja elämän rakennukseksi, pätkätyöt ovat muodostuneet lopulta työmarkkinoita vaivaavaksi krooniseksi ongelmaksi. Suomi muuttuu koko ajan yhä vanhenevaksi ikärakenteeltaan, uusia lapsia syntyy vain jos edellytykset perheitten perustamiseksi ovat kunnolla olemassa.
Työmarkkinoilla ja julkisen sektorin peruspalveluissa on syntynyt kierre, jossa vapaa työvoima ja olemassaoleva työ eivät kohtaa, ja rahaa käytetään työttömyyden hoitoon työpaikkojen luomisen sijasta. Ammatillista koulutusta ja koulutuspaikkoja vähennetään ja ammattitaitoinen työvoima työmarkkinoilla käy yhä harvinaisemmaksi. Tämä kokonaiskehitys johtaa umpikujaan viimeistään 2020- luvulla, jossa työmarkkinat potevat vakavaa työvoimapulaa samaan aikaan kun maassa on vakava joukkotyöttömyys, maa velkaantuu edelleen ja työttömyys kasvaa. samaan aikaan myös jokaiselle kuuluvat peruspalvelut heikkenevät edelleen. Yksityiset palvelutuottajatkaan eivät pysty paikkaamaan tilannetta koska ne eivät saa supistuvia työmarkkinoita ja tehtäviä haltuunsa valtion varojen mennessä pelkkään järjestelmien hengissäpitoon.
Kaiken tämän keskellä poliittiset päättäjät asettavat vielä liian usein julkisen ja yksityisen sektorin vastakkain keskenään ja joudutaan yksipuolisesti valitsemaan joko-tai asetelmasta joka ei ole kenenkään etu.
Suomi ei kaipaa kansalaisten ja erilaisten toimijoitten vastakkainasettelua ja vääristynyttä kilpailua.
TYÖLLISTYMISTURVA JA YHTEISKUNTAPALKKA AVUKSI
Sosiaalinen edistyspuolue ajaa laajempaa työmarkkinoitten uudistusta, jossa työ ja ihminen kohtaavat,
ja kansalainen saa valita itse ottaako rahansa työnteosta, vaiko sitten vapaana olosta. Meillä on suomessa vahva työttömyysturva joka on hyvä asia, mutta sen rinnalle tarvitaan myös motivoiva työllistymisturvaohjelma
joka luo työpaikkoja sinne, missä työtä maassamme on olemassa ja kohdentaa valtion varoja tähän.
Haluamme kannustaa ihmisiä lähtemään tulos työttömyydestä ja palaamaan takaisin työelämään jolloin sekä ihminen että raha lähtee liikkeelle, ja ihmisestä tulee sekä itselleen että yhteiskunnalle tuottava kansalainen.
Työllistymisturvaohjelmassa Valtio ja kunnat avaavat suljetut työpaikat peruspalvelujen parissa ja perustavat uusia vakituisia tai pitkäaikaisia vakansseja niin paljon, että nykyinen työvoima ei enää joudu jatkuviin ylitöihin, vaan peruspalveluissa on riittävä ihmismäärä töissä, työ ei kuluta tekijäänsä loppuun ja yhteiskunta pystyy siten tarjoamaan riittävän laajat lakisääteiset peruspalvelut laadukkaasti kaikille.
Uudet avattavat virat ja työpaikat kuntiin ja valtiolle peruspalvelulaitoksiin ovat aluksi 4- 6 tuntisia, ja nämä työntekijät tulevat avustamaan normaaleja 8- tai 12 tuntisia työntekijöitä, he eivät korvaa 8-tuntisia työntekijöitä vaan helpottavat avustavina työntekijöinä työpainetta ja auttavat työpaikkaan toimimaan kunnolla. Työttömänä oleva ammattilainen voi itse ilmoittaa, että hän siirtyy työttömyysturvajärjestelmän parista työllistymisturvaohjelman pariin, ja hakee oman alansa ja kotipaikkakunnan työpaikkaa esimerkiksi sairaalassa tai päiväkodissa tai teknisessä virastossa.
Lähtöpalkaksi muutetaan aiemmin työttömyysajan ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha johon yhdistetään kaikki kansalaisen saamat sosiaalituet kuten asumistuet ja muut. Tämän lisäksi annetaan oikeus tehdä mainitun 4- 6 tunnin lisäksi omaa keikkatyötä josta verotetaan hyvin maltillisesti. Voi esimerkiksi tehdä ensin kunnan työpaikassa laitoshuoltajana 4 tuntia siivousta tai 6 tuntia keittiötyöntekijänä tai teknisenä henkilönä, jonka jälkeen työntekijä voi siirtyä heittämään oman keikan vaikkapa omalla toiminimellä vanhuspalveluun kotiruoan tekijäksi tai lumen luojaksi tai sähkötöiden korjaajaksi ja saada tästä loppuansio kokoon. Yrittäminen on turvallisempaa, kun peruspalkka on jo varmistettu. Omaan yrittämiseen muodostuu helpompi tapa aloittaa ja yrittämisen kynnys madaltuu. ns. kombinaatiovirkojen avauduttua markkinoille.
Yrittäminen ja oman keikan tekeminen ei ole pakollista, jos tyytyy pelkkään 4- 6 tunnin tulokseen ja pystyy toimeentulemaan silläkin panoksella, kukin tarpeensa mukaan.
Tällä aktiivisuudella lopullinnen kokonaisansio yltää suunnilleen normaaliin ansiotasoon, valtion aiempi työttömyysturva tuottaa vaihtoehtoisessa käytössä hyvää ammattityötä ja valtion ja kuntien palvelut pelaavat samalla rahalla, mikä aiemmin meni pelkkään passivoivaan kotonaoleskeluun. Aktiivinen valtionpalkka-työntekijä voi myös kunnan osa-aikaisen työnsä ohessa pestautua yksityiselle yhtiölle töihin ellei itse halua toimia osa-aikaisena yrittäjä- työntekijänä, vastakkainasettelu puuttuu ja yritykset saavat hyvää työvoimaa sinne missä tarvitsevat koska työkykyistä osaavaa työvoimaa pidetään markkinoilla valtion ohjelmilla yhteiseksi eduksi.
Olennaista työmarkkinoitten kehittämisessä tulevaisuudessa on julkisen sektorin ja yksityisen sektorin tarpeettoman vastakkainasettelun lopettaminen ja sektorien välinen yhteistyö kansallisen edun hyväksi. Kun julkinen sektori elpyy, elpyy myös yksityinen sektorikin.
Samassa ns. paljon puhuttu kolmas sektori saa yhteyslinkin julkisen ja yksityisen välille.
OMIEN TYÖKULUJEN HALLINNOINTI-OIKEUS JULKISELLE PUOLELLE
KETÄÄN ei pitäisi irtisanoa eikä työsuhdetta päättää siksi, että tämän työ ei ole kustannuskestävää, vaan suomalaiselle työntekijälle pitäisi antaa oma mahdollisuus tehdä omilla toimillaan omasta työstään kustannuskestävää ja tehokasta. Jos esimerkiksi työpaikkansa säilyttämiseksi pitäisi omasta työstä saada aikaan vaikkapa 5 % säästö kokonaiskuluissa, saisi työntekijä esimerkiksi omia työvuorojaan säätämällä itse vaikuttaa työnsä hintaan ja kustannuksiin. Irtisanominen on aina kallista, kerrannaisvaikutukset yhteiskuntaan tuhoisan kalliita sosiaalisine ongelmineen ja vaikeuksineen. Suomen on arvostettava niinpaljon jokaista työtekevää ihmistään, ettei valtio anna kenenkään tahallaan syrjäytyä pelkkien työmarkkinoitten muotoasioitten takia.
LAMASOPIMUKSISTA TAKAUTUVAT PALAUTUKSET
JOS yhteiskunnassa tehdään lama-aikana säästösopimuksia joilla voimakkaasti leikataan työtätekevien ja yrittävien ihmisten tuloja, pitäisi sopia samassa myös menetettyjen varojen myöhemmin palauttamisesta tai ainakin jonkinasteisesta hyvittämisestä sitten, kun yhteiskunnalla menee jälleen niin hyvin että irtorahaa on.
Liian usein joskus kauan sitten tehdyt muutokset jäävät voimaan rasittamaan tarpeettomasti tulevia päiviä.
YHTEYSTIETOJA ja tiedustelut tällähetkellä TASAVALTALAINEN SOSIAALINEN EDISTYSPUOLUE
KATSO SIVUSTON YHTEYSTIEDOT- OSIO
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)