Istuvan hallituksen hankkeet maakunta- ja soteuudistuksiksi ovat epäonnistuneita, koska ne eivät liity yhdessä laajempiin yhteiskunnallisiin uudistuksiin kuten työmarkkina-ja verotusuudistuksiin.
Suomalainen peruspalvelujärjestelmä on perustuksiltaan toimiva, ja sitä voitaisiin edelleen parantaa romuttamatta koko rakennetta. Uudistushankkeet, joita nykyinen hallitus ajaa, romuttaisi kansalaisten perusturvaa ja altistaisi koko perusturvan liiallisen kaupallistumisen uhalle.
Kansalaisen valinnanvapausteema valita itse palvelun tuottaja jota hankkeessa ajetaan, ei käytännössä tule toimimaan koska julkinen palvelutuotanto joutuisi kilpailemaan suurten yksityisten liikekonsernien kanssa, suuryritykset polkevat työn hinnan alas ja saatuaan palvelusopimukset ne ostavat alalla toimivat pienemmät yritykset ja siten määräävät lopulta palveluitten hintatason. Terve hintakilpailu ei toteudu, koska todellinen kilpailu katoaa alan kartellisoitumisen myötä. Jos kunnasta katoaa julkinen kunnan oma palvelutarjonta, jää valinnanvapaus toteutumatta koska palvelun tuottajia on käytännössä vain yksi yksityinen. Jos tämä vielä lopettaa kannatussyistä tarjonnan, on edessä tuotannon ongelmia. Hallitus on pulassa asiassa senkin takia, että uudistuksen huono valmistelu on jo ristiriidassa jopa EU:n määräysten kanssa. Jos hallitus antaa lakiesityksen, sen pitäisi edistää julkisen ja yksityisen palvelutuotannon yhteistyötä ja tasapainoa asettamatta niitä vastakkain kuten nyt käy.
Julkisella sektorilla on jo nyt kova työvoimapula ammattitaitoisesta työvoimasta, ja uudistus vähentäisi vielä ennestään työpaikkoja julkisella puolella, joten uudistuksen työllistävä vaikutus ei toteudu, vaan samat työt pyritään teettämään halvalla työllä entistä vähemmällä työvoimalla. Tämäkö on sitä työvoimapolitiikkaan, jolla halutaan turvata suomalainen ammattityö 2020- luvulla?
Sosiaalisen Edistyspuolueen tarjoama malli parantaisi nykyisen peruspalvelujärjestelmän tuottavuutta antamalla kulujen hallintaa työpaikoille ja työntekijöille itselleen, sekä uudistamalla koko työmarkkinajärjestelmää siten että valtion työttömyysvaroja saa käyttää omaehtoiseen työpaikkojen luomiseen ja työllistymiseen siellä, missä työtä on runsaasti olemassa mutta ei työpaikkoja. Näin saataisiin peruspalvelujen määrä nousemaan ja työllisyysastetta korjattua samassa, kun nuoret ikäpolvet pääsisivät vakituisiin töihin, perustaisivat perheitä ja tekisivät lapsia eli samassa valtion ikärakennetta josta kaikki ovat huolissaan, saataisiin korjattua ja koko maan kehitys parempaan suuntaan. Yhdistämällä verotusuudistus samaan työmarkkinauudistuksen kanssa saatasiin aikaan tarpeellinen laajempi yhteiskunnallinen uudistus, jolla suomalainen perusturva saataisiin kehittymään oikeaan suuntaa 2020-luvulta eteenpäin.
