GCM - SIIRTOLAISSOPIMUS UUDESTAAN YK:N KÄSITTELYYN

YK on julkaissut uuden kansainvälisen siirtolaissopimuksen eli ns. GCM-sopimuksen, jonka joukko valtioita on alustavasti hyväksynyt suomi mukaanlukien marokossa hiljattain pidetyssä kansainvälisessä kokouksessa. Kaikki YK:n jäsenmaat eivät kuitenkaan ole sopimusta ratifioineet ja kuten vaikkapa Unkari ja Italia sekä naapurimme Eesti, ja voimakasta kritiikkiä asiassa on esittänyt esimerkiksi ranskan oppositio ja armeija.

Kyse ei ole mistään rutiinisopimuksesta eikä pikkuasiasta, sillä kyseinen sopimus alustavasti velvoittaa allekirjoittavat maat vapauttamaan siirtolaisuuden toteuttamista tavoilla, joiden valvominen ja kontrollointi sisältävät merkittäviä turvallisuuspolittisia kysymyksiä sekä myös valtioitten oman suvereniteetti siirtolaisuuden käsittelyssä voi joutua pahimmillaan kyseenalaiseksi.

Sopimuksessa on sovittu suurista kansainvälisistä periaatteista , ja annettu joitakin hyvinkin tarkkoja yksittäisiä  velvoitteita, kuten esimerkiksi siirtolaisen vapaudesta valita itse kohdemaansa mihin haluaa mennä tai hallitusten neuvotteluvelvollisuudesta keskenään vapaamman siirtolaisuuden toteuttamiseksi, mutta siinä ei ole toisaalla sovittu mistään tarkoista konkreettisista käytännön toimista eikä tavoista, millä sopimusta toteutettaisiin. On esimerkiksi olemassa konkreettinen riski, että valtio joutuu itse karsimaan omia lakejaan ja käytännössä luopumaan ainakin osasta itsemäärämisoikeutta tässä asiassa, koska sopimuksen nämä tietyt tarkasti yksilöidyt tavoitteet velvoitetaan täytettäväksi  halki koko sopimustekstin hyvin painokkaasti sitovalla, mutta yleisellä tavalla . Kun ei ole tarkemmin määritelty, miten yhteistoiminnan sisältöä toteutetaan, ja miltä  tarkalta juridiselta lähtöpohjalta kehittämistyötä tehdään ja neuvotellaan asioista, saattaa yksittäinen valtio joutua asetelmaan, jossa neuvottelukumppanit vaativat tai asettavat suorastaan ehdoksi keskinäisen asioinnin sujumisen takia maata muuttamaan omaa perustuslakiaan tai yleistä suverenitettiin nojaavaa lakisäännöstöään.
Sopimuksen yleinen luonne ja liian yleisluonteisesti määritellyt  suuremmat vaatimukset  jättävät auki  painostusmahdollisuuden yksittäistä valtiota ja sen lainsäädäntöä vastaan, vaikkei siihen olisi todellisuudessa mitään poliittista tarvetta tai edes moraalista oikeutusta.

Sosiaalinen Edistyspuolue haastatteli suomalaista EU-kriitikkoa  ja turkulaista vaikuttajaa Jouko Miettistä joka on julkisesti kritisoinut voimallisesti ja näkyvästi  vasta julkaistua GCM-sopimusta sekä vaatinut sen ratifioinnin hylkäämistä suomen tasavallan osalla. EDP:n johtoryhmä on ottanut kantaa asiaan joka on alempana, julkaisemme seuraavassa Jouko Miettisen haastattelun yhteenvedon hänen itsensä laatimana:

Jouko Miettinen, Eu- kriitikko Turku : GCM PÄHKINÄNKUORESSA

GCM on globaali aiesopimus, joka pyrkii edistämään maahanmuuttoa ja rajoittamaan itsenäisen valtioiden päätösvaltaa siinä.  Se sisältää 23 kohdan toimenpideohjelma.  Allekirjoittajat sitoutuvat ryhtyvänsä resurssiensa mukaan kiireellisiin toimenpiteisiin sen toteuttamiseksi omassa maassaan ja yhteistoimin globaalisti, toisiaan taloudellisesti ja teknisesti tukien.

GCM:n keskeiset argumentit ovat seuraavat, ne ovat sen heikoin kohta:

 1) Maahanmuutto on "Globaalia maailmaa määrittävä piirre". Kommentti: Ikään kuin luonnonlaki, eikä ihmisen aiheuttamaa.

 2) Maahanmuutto "Hyödyttää kaikkia osapuolia". Kommentti: GCM on taloudellisesti kestämätön ja aiheuttaa kaaosta ja epävakautta yhteiskunnissa.

 3) Maahanmuutto "Auttaa ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa". Kommentti: Kun tulijoiden elintaso nostetaan kohdemaiden tasolle, se päinvastoin lisää talouskasvua, ylikulutusta ja siten ympäristötuhoja, niitä meidänkin on hillittävä. Suomen ylikulutuspäivä oli 11.4.2018, mihin suuntaan se siirtyy?

 4) Maahanmuutto "On kaikkien oikeus maahanmuuton syystä riippumatta". Kommentti: Yllä mainittujen ongelmien aiheuttaminen ei voi olla kenenkään oikeus.

GCM keskittyy oireiden hoitoon.  Se vie suvereeneilta valtioilta resurssit puuttua maahanmuuton syihin, joita ovat suurvaltojen ja sotilasliittojen aiheuttamat sodat, ylikansoitus, globaalien yritysten ja rahoitusjärjestelmien riisto ja lähtömaiden ulko- ja sisäpoliittiset virheet mm. etninen sorto. Emme voi olla näiden virheiden viimeinen vastuunkantaja.  Kun ongelmaan on helpompi ratkaisu, ne jäävät hoitamatta ja seuraukset muiden kannettavaksi.

Kun perusteet ovat väärät, koko sopimukselta ja sen oikeutukselta putoaa pohja pois.  Kaikki mihin sopimus velvoittaa, voidaan tehdä ilman sitä. Ja varmasti siihen pääsee mukaan, kun on nähty mitä kaikkea hyvää se tuo tullessaan.

                                                                                       Jouko Miettinen.

Sosiaalisen Edistyspuolueen kannanotto asiaan 1.12. 2018:

Vapaamuotoinen kansalaisliike EDP ja sen johtoryhmä vaativat suomen hallitukselta GCM- sopimuksen ratifioinnin välitöntä jäädyttämistä ja palauttamista heti takaisin YK:n seuraavan yleiskokouksen  käsittelyyn, jossa suomen esityksestä esitetään asetettavaksi riippumaton asiantuntijatyöryhmä tarkistamaan ja muokkaamaan sopimuksen sisällön sellaiseksi, että sen mahdollinen uudelleen käyttöönotto huomioi ja kunnioittaa kaikkien suvereenien valtioitten omia lakeja. Sopimuksen käyttöönoton edellytykseksi tulee sopia jokaisen valtion oman siirtolaislain voimaisuus ja sopimuksen soveltaminen tulee tapahtua jokaisen valtion omia lakeja ja niiden loukkaamattomuutta korostaen ja kunnioittaen. Sopimuksen tavoitteet ja velvollisuudet tulee olla sopusoinnussa jokaisen allekirjoittajamaan toimintamahdollisuuksien kanssa. Valtioilla tulee olla mahdollisuus käyttää omaa veto-oikeutta tilanteissa, joissa sopimus muodostaa kestämättömän tilanteen sopimuksen toimeenpanossa. vastaavasti mainitulla valtiolla on oikeus esittää oma tulkintansa ja toteuttamistapansa sopimuksessa kansainväliselle yhteisölle.

On muodotettava pysyvä GCM-komissio YK:n alaisuuteen, joka valvoo sopimuksen toteuttamista globaalisaation oikean ja järkevän edun mukaisesti.

                                                                                                           Sosiaalisen Edistyspuolueen hallitus

                                                                                                           1.12.2018

                                                                                                        

MARTTI J. NYKÄNEN KANSANEDUSTAJAEHDOKKAAKSI

ITSENÄISYYSPUOLUE JA SOSIAALINEN EDISTYSPUOLUE

Ovat valinneet  21.10. 2018 kotkalaisen Työmarkkina-asiamiehen ja Logistiikkatyöntekijän Martti J. Nykäsen kansanedustajaehdokkaaksi vuoden 2019 eduskuntavaaleihin. IPU:n ja EDP:n yhteistyö sujuu vanhaan malliin kymenlaaksossa, eli Nykänen asettuu IPU:n viralliselle ehdokaslistalle ja edustaa kumpaakin ryhmää vaaleissa.
Nykänen korostaa kampanjassaan nuorisotyöttömyyden ratkaisemista, koska asia vaikuttaa suomen kansan ikärakenteeseen niin voimakkaasti: Vakituisessa työssä käyvät nuoret perustavat perheitä ja hankkivat lapsia, joilla suomen ikärakennetta saadaan pitkällä aikavälillä korjattua. Kun ikärakenne korjaantuu, alenevat sosiaali-ja terveysmenot asiallisella ja luonnollisella tavalla.

Työmarkkinoilla tarvitaan suurempi uudistus, jolla julkisten palvelujen työvoimapula saadaan ratkaistua ja tämä tulee toteuttaa luomalla työmarkkinoille valinnainen työllistymisturva- ohjelma, jolla avataan työttömyysvaroilla kuntiin ja valtiolle työpaikkoja ja sitäkautta ihmiset pääsevät ja varsinkin nuoret vakituiseen ansioon kiinni.

Sote- uudistus ei yksin riitä, vaan sen avuksi pitää saada laajempi yhteiskunnallinen uudistus, jossa on mukana sekä sote että työmarkkinauudistus että verotuksen uudistus.

Nykänen on järjestyksessään historian toinen kansanedustajaehdokas EDP:n  nimissä, edellinen ehdokas oli Elina Kantola vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

Nykänen vastaa numerosta 040-3698103 kaikkiin kysymyksiin politiikassa, linja on vapaa.

SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUSHANKKEET EPÄONNISTUNEITA - EDP:N VAIHTOEHTOMALLI ASIASSA

Istuvan hallituksen hankkeet maakunta- ja soteuudistuksiksi ovat epäonnistuneita, koska ne eivät liity yhdessä laajempiin yhteiskunnallisiin uudistuksiin kuten työmarkkina-ja verotusuudistuksiin.

Suomalainen peruspalvelujärjestelmä on perustuksiltaan toimiva, ja sitä voitaisiin edelleen parantaa romuttamatta koko rakennetta. Uudistushankkeet, joita nykyinen hallitus ajaa, romuttaisi kansalaisten perusturvaa ja altistaisi koko perusturvan liiallisen kaupallistumisen uhalle.

Kansalaisen valinnanvapausteema valita itse palvelun tuottaja jota hankkeessa ajetaan, ei käytännössä tule toimimaan koska julkinen palvelutuotanto joutuisi kilpailemaan suurten yksityisten liikekonsernien kanssa, suuryritykset polkevat työn hinnan alas ja saatuaan palvelusopimukset  ne  ostavat alalla toimivat pienemmät yritykset ja siten määräävät lopulta palveluitten hintatason. Terve hintakilpailu ei toteudu, koska todellinen kilpailu katoaa alan kartellisoitumisen myötä. Jos kunnasta katoaa julkinen kunnan oma palvelutarjonta, jää valinnanvapaus toteutumatta koska palvelun tuottajia on käytännössä vain yksi yksityinen. Jos tämä vielä lopettaa kannatussyistä tarjonnan, on edessä tuotannon ongelmia. Hallitus on pulassa asiassa senkin takia, että uudistuksen huono valmistelu on jo ristiriidassa jopa EU:n määräysten kanssa. Jos hallitus antaa lakiesityksen, sen pitäisi edistää julkisen ja yksityisen palvelutuotannon yhteistyötä ja tasapainoa asettamatta niitä vastakkain kuten nyt käy.

Julkisella sektorilla on jo nyt kova työvoimapula ammattitaitoisesta työvoimasta, ja uudistus vähentäisi vielä ennestään työpaikkoja julkisella puolella, joten uudistuksen työllistävä vaikutus ei toteudu, vaan samat työt pyritään teettämään halvalla työllä entistä vähemmällä työvoimalla. Tämäkö on sitä työvoimapolitiikkaan, jolla halutaan turvata suomalainen ammattityö 2020- luvulla?

Sosiaalisen Edistyspuolueen tarjoama malli parantaisi nykyisen peruspalvelujärjestelmän tuottavuutta antamalla kulujen hallintaa työpaikoille ja työntekijöille itselleen, sekä uudistamalla koko työmarkkinajärjestelmää siten että valtion työttömyysvaroja saa käyttää omaehtoiseen työpaikkojen luomiseen ja työllistymiseen siellä, missä työtä on runsaasti olemassa mutta ei työpaikkoja. Näin saataisiin peruspalvelujen määrä nousemaan ja työllisyysastetta korjattua samassa, kun nuoret ikäpolvet pääsisivät vakituisiin töihin, perustaisivat perheitä ja tekisivät lapsia eli samassa valtion ikärakennetta josta kaikki ovat huolissaan, saataisiin korjattua ja koko maan kehitys parempaan suuntaan. Yhdistämällä verotusuudistus samaan työmarkkinauudistuksen kanssa saatasiin aikaan tarpeellinen laajempi yhteiskunnallinen uudistus, jolla suomalainen perusturva saataisiin kehittymään oikeaan suuntaa 2020-luvulta eteenpäin.

EDP:n ja IPU:n YHTEISTYÖ JATKUU KYMENLAAKSOSSA

HIENO JA PERINTEIKÄS JÄRJESTÖJEN YHTEISTOIMINTA JATKUU


Sosiaalinen Edistyspuolue ja Itsenäisyyspuolue r.p. ovat sopineet kymenlaaksossa ja kotkassa tehtävästä yhteistyöstä myös tulevalla vaalikaudella ja tulevissa eduskuntavaaleissa 2019. EDP:n puolelta otettiin yhteyttä Itsenäisyyspuolueen hallitukseen, ja esitettiin vanhan jo vuonna 2011 alkaneet piiritason vaali- ja puolueyhteistyön jatkamista edelleen. Vuonna 2011 eduskuntavaaleissa ja 2012 kunnallisvaaleissa EDP:llä oli ehdokkaana molemmissa vaaleissa IPU:n listalla  puolueen pitkäaikainen varapuheenjohtaja Elina Kantola. Vaaliliitto teki hedelmällistä yhteistyötä ja pohjusti osallaan vuosien 2015 ja 2016 hyviä vaalituloksia kymen piirissä joissa  ryhmien kannatus lisääntyi EDP:llä ja IPU:lla ollessa yhteinen ehdokas Kristian Sheikki Laakso listalla. EDP tuki Laaksoa vaaleissa.

SOSIAALINEN EDISTYSPUOLUE MUISTAA JA KUNNIOITTAA ITSENÄISYYSPUOLUEEN EDESMENNYTTÄ PUHEENJOHTAJAA, YHTEISTYÖKUMPPANIAMME ANTTI PESOSTA.

Itsenäisyyspuolue on myös hyväksynyt  vapaamuotoisen kansanliikkeen Sosiaalisen Edistyspuolueen jäsenistön hakemuksia Itsenäisyyspuolueen jäseniksi, joten kaikki liittyneet edustavat EDP:n lisäsi kaikissa tehtävissään ja edustuksissaan virallisissa puoluetehtävissä Itsenäisyyspuolue rp:tä. Koska EDP on vapaamuotoinen kansanliike ja IPU rekisteröity puolue, on rinnakkaisjäsenyys IPU:ssa mahdollinen. IPU:n kanssa on sovittu, että tullessaan valituksi IPU:n listalta johonkin luottamustehtävään EDP:n edustus toimii silloin ensisijaisesti IPU:n puoluestatuksella, ja ohessa EDP:n edustajana. Ryhmien ideologiat ovat vapaan suomen ajajina niin lähellä toisiaan, että kumpikin ryhmä tulee edustetuksi tasavertaisesti.

Kotkaan  perustettiin 1.4. 2018 kokouksessa IPU:n kotkan toimintaryhmä, joka kokoontuu samassa kun EDP:n kotkan paikallisosasto ja jaostot tekevät yhteistyötä kaikissa asioissa. IPU:n toimintaryhmää vetää kotkassa Suurtalouskokki Teija Rönnberg, varapuheenjohtaja on Petri Rossi ja sihteerinä toimii Martti J. Nykänen. Seuraava yhteinen  IPU /EDP kokous on syyskuussa 2018.

Kokous päätti myös julkaista IPU- KOTKA lehteä kaksi kertaa vuodessa ja viedä julkisissa kokouksissa saatuja asioita kansalaisilta kunnanvaltuustolle ajettavaksi.

                                                                                     Martti J. Nykänen
                                                                                     EDP/ IPU

SUOMEN TURVALLISUUSPOLITIIKAN TULEVAISUUS

POHJOISMAIDEN NEUVOSTOSTA UUSI TURVALLISUUSORGANISAATIO


Suomen  puolueettomuutta ja sotilallista liittoutumattomuutta kannattaa kaikkien merkittävien tutkimusten mukaan stabiilisti noin 60-70 % kansalaisista ja tämän pitäisi näkyä siten myös valtiojohdon ulkopoliittisissa linjauksissa, mutta tästä kansakunnan mielipiteestä huolimatta valtion turvallisuuspoliittiset linjaukset kallistuvat yhä enemmän länteen ja NATO-puolustusliiton suuntaan tehdyin isäntämaasopimuksin ja yhteistyösuunnitelmin. Suomen pitkäaikainen ja kansainvälisesti arvostettu ja tunnustettu puolueettomuuspolitiikka on joutunut kiusalliseen ja harmittavaa tilanteeseen, kun maamme joutuu tasapainoilemaan sekä idän että lännen etupiirien välissä ja samaan aikaan kansakunnan mielipide näkyy vain osin valtion puolueettomuspolitiikan hoidossa. Ristiriitaa on siis sekä suomen että ulkomaiden välisessä roolijaossa, että kansakunnan sisällä. Kansalaiset ovat hyväksyneet nykyisen ulkopoliittisen linjauksen, koska parempaakaan ei ole ollut tarjolla.

Kaikki hyväksyvät pohjoismaisen yhteisen puolueettoman puolustustoiminnan kehittämisen, mutta miksi ei haeta sille uusia toteuttamiskeinoja ja laajenneta tätä aluetta siten, että kaikki pohjoismaat voisivat sillä toimia riippumatta siitä, ovatko ne NATO-jäseniä vaiko ei?

Sosiaalisen Edistyspuolueen ulkopoliittisen jaoksen kokouksen hyväksymä näkökanta 1.2.2018 kokouksessaan on se, että suomen tulisi olla aloitteellinen ja lähteä kartoittamaan uusia toimintapoja pohjolan turvallisuuspoliittisten ratkaisujen löytämiseksi. Yksi tälläinen mahdollisuus löytää uusia linjauksia ja toimintapoja olisi hyödyntää jo olemassaolevia pohjoismaisia kaikkien tahojen hyväksymiä organisaatioita, joiden käyttö on ollut matalalla profiililla ja vähäisen hyötysuhteen alaisena. Pohjoismaiden Neuvosto, PN olisi eräs tälläinen kaikkien pohjoismaiden ja koko euroopan ja USA:n hyväksymä instituutio. Pohjoismaiden neuvosto käsittää joukon valiokuntia joissa työtä tehdään eri asioissa, mutta turvallisuuspoliittinen valiokunta siltä puuttuu.

Provosoimatta suurvaltoja tai mitenkään muuttamatta poliittista tasapainotilannetta, PN:n alaisuuteen voitaisiin perustaa ensiksi turvallisuuspoliittinen valiokunta, jonka alaisuuteen voitaisiin perustaa yhteispohjoismaiset turvallisuusjoukot, joihin jokainen pohjoismaa sijottaisi omia reserviläisjoukkojaan, ei siis Nato- joukkoja niissä maissa mitkä Natoon pohjolassa kuuluvat, ja näillä joukoilla ei olisi mitään tekemistä NATO:n toiminnan tai intressien kanssa.

Tälläinen ratkaisu avaisi ovet kaikille pohjoismaille tehdä puolueetonta, toisella tasolla liikkuvaa yhteistyötä pohjolan puolustamiseksi, ilman että suurvaltapolitiikka sitoo liikaa maiden käsiä.
Nämä sotilaalliset joukot pitäyisivät tiukasti erillään Nato:n toimista ja niitä käytettäisiin vain pohjolan rajojen puolustamiseen tarvittaessa.

Suomen täytyy lakata elämästä epävarmuuden aikaa ulkopolitiikassa tai lakata huojumasta milloin mihinkin ilmansuuntaan, ja sen tilalle täytyy tuoda kestävä ja vakaa ja uskottava yhteispohjoismainen puolueeton turvallisuuspolitiikka ja sotilasyhteistoiminta PN:n alaisuudessa.


                                                                  Sosiaalisen Edistyspuolueen
                                                                  Ulkopoliittinen Jaosto 1.2. 2018