YLITÖIDEN VEROTUS ALHAISEMMAKSI

PALKAN ON JÄÄTÄVÄ HETI KÄTEEN LISÄTYÖSTÄ

Suomen ylitöiden  välitön verotus on kohtuuttoman kovalla tasolla, kun valittavalla verotusprosentilla joko ensin täytyy maksaa jopa 40 % vuosirajan ylittävästä tulosta veroa, tai sitten joutuu vaihtoehtoisesti jokaisesta ansaitusta lisätulosta maksamaan tasaisesti koko vuoden ajan välittömästi senverran veroa, ettei käteen jää heti tarpeen olevaa  lisärahaa. Veronpalautuksina hyvitettävät myöhemmät tulot eivät auta silloin, kun rahaa juuri tarvittaisiin ja lisätyötä pitäisi tehdä varsinaisen työpäivän päälle useinkin varsinkin alhaisimmissa tuloluokissa todella paljon , jotta rahaa tulisi niin paljon että  siitä on heti apua. On passivoivaa toimintaa, että lisätuloista menee tämän teknisen järjestelyn takia suuri osa suoraan verottajalle. Tänä aikana, jolloin työvoimapula yhä kasvaa eikä ammattitaitoista työvoimaa ole riittävästi aina saatavilla, joudutaan monessa firmassa pyytämään olemassaolevaa työvoimaa tekemään enemmän. Tätä vapaaehtoista uhrautumista pitäisi palkita siten että nimenomaan tilapäinen ylityö kannattaa, eihän koko asiaa ole tarkoitettu pysyväksi ilmiöksi eikä työvoiman puuttumista jatkuvaksi ilmiöksi. Nykyinen ennakonpidätykseen ja jälkihyvitykseen perustuva systeemi iskee väärään kohtaan palkansaajan ylityörahojen hankkimisessa.

Sosiaalinen Edistyspuolue esittää seuraavia uudistuksia, joilla lisätyötä ja ansiota tekevä ihminen hyötyisi kunnolla ylitöiden ja lisätöiden tekemisestä:

Omassa työssä tehtävä ylityö:

Omaa perusveroprosenttia noudatettaisiin 20 lisätyötuntiin asti, jonka jälkeen verotus laskisi seuraavilta 30 tunnilta 5 prosenttia alaspäin. seuraavalta 40 ylityötunnilta laskisi verotus edelleen 5 prosenttia alaspäin ja pysyisi siinä siten, että alennettua veroprosenttia saa tehdä yhteensä kalenterivuoden aikana korkeintaan 200 tuntia.

Toisena työnä oman varsinaisen työn lisäksi suoritettava lisätyö, sivutyöverokirjalla:
- Lisätyön verotusta lasketaan siten, että nykyinen ansioraja, jolla ylityön veroa määrätään, lasketaan 10% tasolle  senjälkeen kun vuodessa sallittu raja on ylitetty, eikä verotuksen määrää nosteta ylöspäin kuten tähän asti on tehty. Tällä prosentilla saisi tehdä loppuvuoden töitä sen verokauden loppuun , ja uudistus koskisi alle 3000 euroa kuussa nettona käteen saavia palkansaajia.

Näillä tukitoimilla valtio saisi edelleen työtulojen veroja riittävästi, ja vaikea työmarkkinatilanne saisi helpotusta vapaaehtoisten tekijöitten avulla kun tilapäisten ylitöiden tekeminen olisi oikeasti kannattavaa.

                                                                    Puoluehallitus ja työvaliokunta 24.9. 2017

VARAPUHEENJOHTAJA ELINA KANTOLA ON POISSA

Sosiaalisen Edistyspuolueen pitkäaikainen varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen Airi Elina Kantola nukkui rauhallisesti pois kotkan karhulan sairaalassa 5.12. 2016. 86 vuoden ikäisenä lyhyen sairastelun jälkeen.

Kantola eli alkupuolen elämästään savonmaalla , hän syntyi tuusniemellä 4.12. 1930 ja perusti perheen saaden kolme lasta. Kantola valmistui opettajaksi 1950-luvulla ja opetti alkuun alakouluja tuusniemellä, siirtyen sitten heinäveden ja varistaipaleen kouluihin joista lopuksi  1970-luvulla warkauteen jossa jäi eläkkeelle vakituisesta virasta terveydellisistä syistä johtuen . Kantola muutti kotkaan kymenlaaksoon asumaan 1982, ja 1980-luvulla hän  teki edelleen eläkeläisopettajana lukuisia sijaisopettaja-töitä kaikissa kotkan peruskouluissa terveytensä sen salliessa.Kantola oli pidetty opettaja  kotkassa, hän piti järjestystä koululuokassa vanhanajan arvovallan avulla ja auttoi nykyisissä ongelmissa kamppailevia nuoria. Kantola oli mukana suomen punaisen ristin vapaaehtoistyössä 1980-luvulla, sekä 1990-luvulla  suomen veteraaniopettajien järjestössä sekä kotkan kansallisissa eläkeläisissä. Vapaa-ajan urheilutoiminnassa Kantola toimi Kuopion KalPan naisten jääkiekkojoukkueen kannatusyhteisön Kilpiverkoston puheenjohtajana. 2000- luvulla Kantola oli mukana elämänsä loppuun asti poliittisessa toiminnassa , hänet valittiin Sosiaalisen edistyspuolueen varapuheenjohtajaksi ja hallituksen jäseneksi 2005 joissa tehtävissä hän toimi kuolemaansa saakka. Kantola oli EDP:n historian ensimmäinen kansanedustajaehdokas vuoden 2011 eduskuntavaaleissa sekä myös kunnallisvaaliehdokas vuoden 2012 vaaleissa. Kantola puolusti voimakkaasti eläkeväestön asemaa ja oikeutusta hyvin ansaittuun eläkkeeseen kampanjoissaan.

 Elina Kantola edusti aitoa vanhanajan sivistysyhteiskunnan sosiaaliliberaalia akateemista väkeä, ja todellista suomalaista tasavaltalaisuutta ja demokratiaa sen parhaimmassa merkityksessä. Sosiaalinen edistyspuolue muistaa kiitolllisena Elina Kantolaa ja kunnioittaa  ja vaalii hänen polittista perintöään.

Puoluehallitus piti hiljaisen hetken ensimmäisessä kokouksessaan 21.5.2017. Kantolan muistoksi.

                                                          Martti J. Nykänen