POHJOISMAIDEN NEUVOSTOSTA UUSI TURVALLISUUSORGANISAATIO
Suomen puolueettomuutta ja sotilallista liittoutumattomuutta kannattaa kaikkien merkittävien tutkimusten mukaan stabiilisti noin 60-70 % kansalaisista ja tämän pitäisi näkyä siten myös valtiojohdon ulkopoliittisissa linjauksissa, mutta tästä kansakunnan mielipiteestä huolimatta valtion turvallisuuspoliittiset linjaukset kallistuvat yhä enemmän länteen ja NATO-puolustusliiton suuntaan tehdyin isäntämaasopimuksin ja yhteistyösuunnitelmin. Suomen pitkäaikainen ja kansainvälisesti arvostettu ja tunnustettu puolueettomuuspolitiikka on joutunut kiusalliseen ja harmittavaa tilanteeseen, kun maamme joutuu tasapainoilemaan sekä idän että lännen etupiirien välissä ja samaan aikaan kansakunnan mielipide näkyy vain osin valtion puolueettomuspolitiikan hoidossa. Ristiriitaa on siis sekä suomen että ulkomaiden välisessä roolijaossa, että kansakunnan sisällä. Kansalaiset ovat hyväksyneet nykyisen ulkopoliittisen linjauksen, koska parempaakaan ei ole ollut tarjolla.
Kaikki hyväksyvät pohjoismaisen yhteisen puolueettoman puolustustoiminnan kehittämisen, mutta miksi ei haeta sille uusia toteuttamiskeinoja ja laajenneta tätä aluetta siten, että kaikki pohjoismaat voisivat sillä toimia riippumatta siitä, ovatko ne NATO-jäseniä vaiko ei?
Sosiaalisen Edistyspuolueen ulkopoliittisen jaoksen kokouksen hyväksymä näkökanta 1.2.2018 kokouksessaan on se, että suomen tulisi olla aloitteellinen ja lähteä kartoittamaan uusia toimintapoja pohjolan turvallisuuspoliittisten ratkaisujen löytämiseksi. Yksi tälläinen mahdollisuus löytää uusia linjauksia ja toimintapoja olisi hyödyntää jo olemassaolevia pohjoismaisia kaikkien tahojen hyväksymiä organisaatioita, joiden käyttö on ollut matalalla profiililla ja vähäisen hyötysuhteen alaisena. Pohjoismaiden Neuvosto, PN olisi eräs tälläinen kaikkien pohjoismaiden ja koko euroopan ja USA:n hyväksymä instituutio. Pohjoismaiden neuvosto käsittää joukon valiokuntia joissa työtä tehdään eri asioissa, mutta turvallisuuspoliittinen valiokunta siltä puuttuu.
Provosoimatta suurvaltoja tai mitenkään muuttamatta poliittista tasapainotilannetta, PN:n alaisuuteen voitaisiin perustaa ensiksi turvallisuuspoliittinen valiokunta, jonka alaisuuteen voitaisiin perustaa yhteispohjoismaiset turvallisuusjoukot, joihin jokainen pohjoismaa sijottaisi omia reserviläisjoukkojaan, ei siis Nato- joukkoja niissä maissa mitkä Natoon pohjolassa kuuluvat, ja näillä joukoilla ei olisi mitään tekemistä NATO:n toiminnan tai intressien kanssa.
Tälläinen ratkaisu avaisi ovet kaikille pohjoismaille tehdä puolueetonta, toisella tasolla liikkuvaa yhteistyötä pohjolan puolustamiseksi, ilman että suurvaltapolitiikka sitoo liikaa maiden käsiä.
Nämä sotilaalliset joukot pitäyisivät tiukasti erillään Nato:n toimista ja niitä käytettäisiin vain pohjolan rajojen puolustamiseen tarvittaessa.
Suomen täytyy lakata elämästä epävarmuuden aikaa ulkopolitiikassa tai lakata huojumasta milloin mihinkin ilmansuuntaan, ja sen tilalle täytyy tuoda kestävä ja vakaa ja uskottava yhteispohjoismainen puolueeton turvallisuuspolitiikka ja sotilasyhteistoiminta PN:n alaisuudessa.
Sosiaalisen Edistyspuolueen
Ulkopoliittinen Jaosto 1.2. 2018
keskiviikko 21. helmikuuta 2018
sunnuntai 24. syyskuuta 2017
YLITÖIDEN VEROTUS ALHAISEMMAKSI
PALKAN ON JÄÄTÄVÄ HETI KÄTEEN LISÄTYÖSTÄ
Suomen ylitöiden välitön verotus on kohtuuttoman kovalla tasolla, kun valittavalla verotusprosentilla joko ensin täytyy maksaa jopa 40 % vuosirajan ylittävästä tulosta veroa, tai sitten joutuu vaihtoehtoisesti jokaisesta ansaitusta lisätulosta maksamaan tasaisesti koko vuoden ajan välittömästi senverran veroa, ettei käteen jää heti tarpeen olevaa lisärahaa. Veronpalautuksina hyvitettävät myöhemmät tulot eivät auta silloin, kun rahaa juuri tarvittaisiin ja lisätyötä pitäisi tehdä varsinaisen työpäivän päälle useinkin varsinkin alhaisimmissa tuloluokissa todella paljon , jotta rahaa tulisi niin paljon että siitä on heti apua. On passivoivaa toimintaa, että lisätuloista menee tämän teknisen järjestelyn takia suuri osa suoraan verottajalle. Tänä aikana, jolloin työvoimapula yhä kasvaa eikä ammattitaitoista työvoimaa ole riittävästi aina saatavilla, joudutaan monessa firmassa pyytämään olemassaolevaa työvoimaa tekemään enemmän. Tätä vapaaehtoista uhrautumista pitäisi palkita siten että nimenomaan tilapäinen ylityö kannattaa, eihän koko asiaa ole tarkoitettu pysyväksi ilmiöksi eikä työvoiman puuttumista jatkuvaksi ilmiöksi. Nykyinen ennakonpidätykseen ja jälkihyvitykseen perustuva systeemi iskee väärään kohtaan palkansaajan ylityörahojen hankkimisessa.
Sosiaalinen Edistyspuolue esittää seuraavia uudistuksia, joilla lisätyötä ja ansiota tekevä ihminen hyötyisi kunnolla ylitöiden ja lisätöiden tekemisestä:
Omassa työssä tehtävä ylityö:
Omaa perusveroprosenttia noudatettaisiin 20 lisätyötuntiin asti, jonka jälkeen verotus laskisi seuraavilta 30 tunnilta 5 prosenttia alaspäin. seuraavalta 40 ylityötunnilta laskisi verotus edelleen 5 prosenttia alaspäin ja pysyisi siinä siten, että alennettua veroprosenttia saa tehdä yhteensä kalenterivuoden aikana korkeintaan 200 tuntia.
Toisena työnä oman varsinaisen työn lisäksi suoritettava lisätyö, sivutyöverokirjalla:
- Lisätyön verotusta lasketaan siten, että nykyinen ansioraja, jolla ylityön veroa määrätään, lasketaan 10% tasolle senjälkeen kun vuodessa sallittu raja on ylitetty, eikä verotuksen määrää nosteta ylöspäin kuten tähän asti on tehty. Tällä prosentilla saisi tehdä loppuvuoden töitä sen verokauden loppuun , ja uudistus koskisi alle 3000 euroa kuussa nettona käteen saavia palkansaajia.
Näillä tukitoimilla valtio saisi edelleen työtulojen veroja riittävästi, ja vaikea työmarkkinatilanne saisi helpotusta vapaaehtoisten tekijöitten avulla kun tilapäisten ylitöiden tekeminen olisi oikeasti kannattavaa.
Puoluehallitus ja työvaliokunta 24.9. 2017
Suomen ylitöiden välitön verotus on kohtuuttoman kovalla tasolla, kun valittavalla verotusprosentilla joko ensin täytyy maksaa jopa 40 % vuosirajan ylittävästä tulosta veroa, tai sitten joutuu vaihtoehtoisesti jokaisesta ansaitusta lisätulosta maksamaan tasaisesti koko vuoden ajan välittömästi senverran veroa, ettei käteen jää heti tarpeen olevaa lisärahaa. Veronpalautuksina hyvitettävät myöhemmät tulot eivät auta silloin, kun rahaa juuri tarvittaisiin ja lisätyötä pitäisi tehdä varsinaisen työpäivän päälle useinkin varsinkin alhaisimmissa tuloluokissa todella paljon , jotta rahaa tulisi niin paljon että siitä on heti apua. On passivoivaa toimintaa, että lisätuloista menee tämän teknisen järjestelyn takia suuri osa suoraan verottajalle. Tänä aikana, jolloin työvoimapula yhä kasvaa eikä ammattitaitoista työvoimaa ole riittävästi aina saatavilla, joudutaan monessa firmassa pyytämään olemassaolevaa työvoimaa tekemään enemmän. Tätä vapaaehtoista uhrautumista pitäisi palkita siten että nimenomaan tilapäinen ylityö kannattaa, eihän koko asiaa ole tarkoitettu pysyväksi ilmiöksi eikä työvoiman puuttumista jatkuvaksi ilmiöksi. Nykyinen ennakonpidätykseen ja jälkihyvitykseen perustuva systeemi iskee väärään kohtaan palkansaajan ylityörahojen hankkimisessa.
Sosiaalinen Edistyspuolue esittää seuraavia uudistuksia, joilla lisätyötä ja ansiota tekevä ihminen hyötyisi kunnolla ylitöiden ja lisätöiden tekemisestä:
Omassa työssä tehtävä ylityö:
Omaa perusveroprosenttia noudatettaisiin 20 lisätyötuntiin asti, jonka jälkeen verotus laskisi seuraavilta 30 tunnilta 5 prosenttia alaspäin. seuraavalta 40 ylityötunnilta laskisi verotus edelleen 5 prosenttia alaspäin ja pysyisi siinä siten, että alennettua veroprosenttia saa tehdä yhteensä kalenterivuoden aikana korkeintaan 200 tuntia.
Toisena työnä oman varsinaisen työn lisäksi suoritettava lisätyö, sivutyöverokirjalla:
- Lisätyön verotusta lasketaan siten, että nykyinen ansioraja, jolla ylityön veroa määrätään, lasketaan 10% tasolle senjälkeen kun vuodessa sallittu raja on ylitetty, eikä verotuksen määrää nosteta ylöspäin kuten tähän asti on tehty. Tällä prosentilla saisi tehdä loppuvuoden töitä sen verokauden loppuun , ja uudistus koskisi alle 3000 euroa kuussa nettona käteen saavia palkansaajia.
Näillä tukitoimilla valtio saisi edelleen työtulojen veroja riittävästi, ja vaikea työmarkkinatilanne saisi helpotusta vapaaehtoisten tekijöitten avulla kun tilapäisten ylitöiden tekeminen olisi oikeasti kannattavaa.
Puoluehallitus ja työvaliokunta 24.9. 2017
sunnuntai 21. toukokuuta 2017
VARAPUHEENJOHTAJA ELINA KANTOLA ON POISSA
Sosiaalisen Edistyspuolueen pitkäaikainen varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen Airi Elina Kantola nukkui rauhallisesti pois kotkan karhulan sairaalassa 5.12. 2016. 86 vuoden ikäisenä lyhyen sairastelun jälkeen.
Kantola eli alkupuolen elämästään savonmaalla , hän syntyi tuusniemellä 4.12. 1930 ja perusti perheen saaden kolme lasta. Kantola valmistui opettajaksi 1950-luvulla ja opetti alkuun alakouluja tuusniemellä, siirtyen sitten heinäveden ja varistaipaleen kouluihin joista lopuksi 1970-luvulla warkauteen jossa jäi eläkkeelle vakituisesta virasta terveydellisistä syistä johtuen . Kantola muutti kotkaan kymenlaaksoon asumaan 1982, ja 1980-luvulla hän teki edelleen eläkeläisopettajana lukuisia sijaisopettaja-töitä kaikissa kotkan peruskouluissa terveytensä sen salliessa.Kantola oli pidetty opettaja kotkassa, hän piti järjestystä koululuokassa vanhanajan arvovallan avulla ja auttoi nykyisissä ongelmissa kamppailevia nuoria. Kantola oli mukana suomen punaisen ristin vapaaehtoistyössä 1980-luvulla, sekä 1990-luvulla suomen veteraaniopettajien järjestössä sekä kotkan kansallisissa eläkeläisissä. Vapaa-ajan urheilutoiminnassa Kantola toimi Kuopion KalPan naisten jääkiekkojoukkueen kannatusyhteisön Kilpiverkoston puheenjohtajana. 2000- luvulla Kantola oli mukana elämänsä loppuun asti poliittisessa toiminnassa , hänet valittiin Sosiaalisen edistyspuolueen varapuheenjohtajaksi ja hallituksen jäseneksi 2005 joissa tehtävissä hän toimi kuolemaansa saakka. Kantola oli EDP:n historian ensimmäinen kansanedustajaehdokas vuoden 2011 eduskuntavaaleissa sekä myös kunnallisvaaliehdokas vuoden 2012 vaaleissa. Kantola puolusti voimakkaasti eläkeväestön asemaa ja oikeutusta hyvin ansaittuun eläkkeeseen kampanjoissaan.
Elina Kantola edusti aitoa vanhanajan sivistysyhteiskunnan sosiaaliliberaalia akateemista väkeä, ja todellista suomalaista tasavaltalaisuutta ja demokratiaa sen parhaimmassa merkityksessä. Sosiaalinen edistyspuolue muistaa kiitolllisena Elina Kantolaa ja kunnioittaa ja vaalii hänen polittista perintöään.
Puoluehallitus piti hiljaisen hetken ensimmäisessä kokouksessaan 21.5.2017. Kantolan muistoksi.
Martti J. Nykänen
maanantai 1. elokuuta 2016
RYHMÄN IDEOLOGINEN YLEIS-ESITTELY
SOSIAALINEN EDISTYSPUOLUE -
KOHTI TOIMIVAA TASAVALTALAISUUTTA!
YHTEISKUNNAN SUURET LINJAT JA ONGELMAT VAATIVAT UUSIA RATKAISUJA JA
AJATUKSIA.
LUE OHJELMASTAMME MITEN HALUAMME SUOMEA KEHITTÄÄ ETEENPÄIN KOHTI KANSALAISTEN TODELLISTA TASAVALTAA, JOKSI MAAMME AIKOINAAN PERUSTETTIIN.
Olemme poliittisesti perinteisen suomalaisen vapaan yhteiskunnan kannattajia, jossa kuitenkin vallitsee sosiaalinen oikeudenmukaisuuden periaate ja kaikenlainen turha vastakkainasettelu pyritään poistamaan.
Luokkayhteiskunta on aikansa elänyt, koska olemme kaikki suomalaisia, julkisen sektorin työntekijät, yrittäjät, osuuskuntalaiset, eläkeläiset, opiskelijat ja muut ryhmät.
Sosiaalisen Edistyspuolueen yhteiskunnassa on vain yksi luokka, ja se on tasavallan kansalaiset iästä, rodusta ja uskonnosta tai sukupuolesta riippumatta. Poliittisen toiminnan perustana tulee olla aito tasavaltalaisuus, joka palvelee kaikkia yhteiskunnan sektoreita ja valtakunnan kehittämistä kaikilla elämänaloilla.
Puolueen toimintaa:
Puoluehallitus ja sen työvaliokunta kokoontuvat kuukausittain,edustajisto ja piirijärjestöt puolivuosittain,
kerran vuodessa on kesäkuussa puoluekokous, paikallisosastot kokoontuvat kerran kuukaudessa.
Puolueella on 1.6. 2016 mennessä muodostunut kaksi piirijärjestöä uusimaa ja kymi, joissa
toimii kaksi alueosastoa kotkassa ja espoossa.
Puolueella on työmarkkinajaosto joka käsittelee työelämän kaikkia asioita kokouksissaan,
Puolueen kaikilla organisaatiotasoilla tehdään laajaa ryhmätyötä ohjelmien valmistamiseksi ja kansalaiset voivat olla mukana kaikissa työryhmissä.
puolueen tulevista koko organisaation kokouksista tiedotetaan täällä.
TASAVALTALAINEN SOSIAALINEN EDISTYSPUOLUE.
kohti 2020- lukua vapaiden kansalaisten omin ajatuksin ja esityksin
KOHTI TOIMIVAA TASAVALTALAISUUTTA!
YHTEISKUNNAN SUURET LINJAT JA ONGELMAT VAATIVAT UUSIA RATKAISUJA JA
AJATUKSIA.
LUE OHJELMASTAMME MITEN HALUAMME SUOMEA KEHITTÄÄ ETEENPÄIN KOHTI KANSALAISTEN TODELLISTA TASAVALTAA, JOKSI MAAMME AIKOINAAN PERUSTETTIIN.
Olemme poliittisesti perinteisen suomalaisen vapaan yhteiskunnan kannattajia, jossa kuitenkin vallitsee sosiaalinen oikeudenmukaisuuden periaate ja kaikenlainen turha vastakkainasettelu pyritään poistamaan.
Luokkayhteiskunta on aikansa elänyt, koska olemme kaikki suomalaisia, julkisen sektorin työntekijät, yrittäjät, osuuskuntalaiset, eläkeläiset, opiskelijat ja muut ryhmät.
Sosiaalisen Edistyspuolueen yhteiskunnassa on vain yksi luokka, ja se on tasavallan kansalaiset iästä, rodusta ja uskonnosta tai sukupuolesta riippumatta. Poliittisen toiminnan perustana tulee olla aito tasavaltalaisuus, joka palvelee kaikkia yhteiskunnan sektoreita ja valtakunnan kehittämistä kaikilla elämänaloilla.
Puolueen toimintaa:
Puoluehallitus ja sen työvaliokunta kokoontuvat kuukausittain,edustajisto ja piirijärjestöt puolivuosittain,
kerran vuodessa on kesäkuussa puoluekokous, paikallisosastot kokoontuvat kerran kuukaudessa.
Puolueella on 1.6. 2016 mennessä muodostunut kaksi piirijärjestöä uusimaa ja kymi, joissa
toimii kaksi alueosastoa kotkassa ja espoossa.
Puolueella on työmarkkinajaosto joka käsittelee työelämän kaikkia asioita kokouksissaan,
Puolueen kaikilla organisaatiotasoilla tehdään laajaa ryhmätyötä ohjelmien valmistamiseksi ja kansalaiset voivat olla mukana kaikissa työryhmissä.
puolueen tulevista koko organisaation kokouksista tiedotetaan täällä.
TASAVALTALAINEN SOSIAALINEN EDISTYSPUOLUE.
kohti 2020- lukua vapaiden kansalaisten omin ajatuksin ja esityksin
SOSIAALIPALVELUT: VANHUSTENHUOLTO
VANHUSTEN KETJUKAVERI - KOKEILU KÄYNTIIN
Yksinäiset kotona asuvat vanhukset ovat suuri ryhmä, joille yhteiskunnan tukipalvelut eivät nykyisellä kapasiteetilla ehdi millään avustamaan tarpeeksi kotona viikon aikana. Usein kyse on jopa pelkästä seuran puutteesta, jokainen inhimillinen olento on oikeutettu ja tahtoo ainakin välillä keskusteluseuraa itselleen.
Kuntien kokeiltavaksi pitäisi pikimiten ottaa ns. ketjukaveri- kokeilu, jossa jokaiselle kotona asumaan kykenevälle vanhukselle luotaisiin yhteys toiseen lähellä vastaavasti asuvaan toisen vanhukseen, ja nämä pitäisivät toisiinsa sovitusti päivittäin esimerkiksi puhelimitse yhteyttä. Tämä loisi sosiaalisen verkon koko kuntaan, missä vanhukset huolehtisivat voimiensa mukaan kaverin turvallisuuden tunteen säilymisestä.
Hyväkuntoisimmat vanhukset voisivat saada ilmaislippuja esim. uimahalleihin, teattereihin, elokuviin tai muuhun viihteeseen kunnalta, jos vanhus ottaisi mukaan ketjukaverin sosiaaliseen tapahtumaan. Kunta voisi tukea pienin panotuksin merkittävästi vanhusten sosiaalisen turvallisuuden säilymistä.
Yksinäiset kotona asuvat vanhukset ovat suuri ryhmä, joille yhteiskunnan tukipalvelut eivät nykyisellä kapasiteetilla ehdi millään avustamaan tarpeeksi kotona viikon aikana. Usein kyse on jopa pelkästä seuran puutteesta, jokainen inhimillinen olento on oikeutettu ja tahtoo ainakin välillä keskusteluseuraa itselleen.
Kuntien kokeiltavaksi pitäisi pikimiten ottaa ns. ketjukaveri- kokeilu, jossa jokaiselle kotona asumaan kykenevälle vanhukselle luotaisiin yhteys toiseen lähellä vastaavasti asuvaan toisen vanhukseen, ja nämä pitäisivät toisiinsa sovitusti päivittäin esimerkiksi puhelimitse yhteyttä. Tämä loisi sosiaalisen verkon koko kuntaan, missä vanhukset huolehtisivat voimiensa mukaan kaverin turvallisuuden tunteen säilymisestä.
Hyväkuntoisimmat vanhukset voisivat saada ilmaislippuja esim. uimahalleihin, teattereihin, elokuviin tai muuhun viihteeseen kunnalta, jos vanhus ottaisi mukaan ketjukaverin sosiaaliseen tapahtumaan. Kunta voisi tukea pienin panotuksin merkittävästi vanhusten sosiaalisen turvallisuuden säilymistä.
VALTIONYHTIÖT - VALTION VARAKKUUS
VALTIOLLA ON OIKEUS OMISTAA OMAISUUTTA
Viimeisten vuosien aikana valtaosa suomalaisista valtionyhtiöistä on joko myyty tai valtion omistus on jäänyt vähemmistölle. Koko valtion omistajajuuteen ollaan suhtauduttu kuin pahimpaan pahaan, nähty se milloin kilpailua rajoittavana asiana , milloin sosialismin peikkona ja milloin minäkin. on silmiinpistävän erikoinen tilanne että valtion omistaja-oikeutuksesta ollaan pitkälle luovuttu politiikan puolella riippumatta siitä, kuka on vuoroinkin ollut vallassa. Kuinka on mahdollista, että kansallinen ylpeydenaihe on jäänyt pois politiikan prioriteettilistalta? Misseä vaiheessa suomen valtion pitkä ja perinteikäs omaisuus muuttui häpeäksi?
Suomessa on aina ollut vahvoja päätoimialoja teollisuuden puolella: Paperi- ja metsäteollisuus, suomalainen maailmankuulu telakkateollisuus. Huonompinakin aikoina ne ovat olleet valtion pysyvää omaisuutta ja tulojen lähde. Vanha taloudellinen viisaus on aina kuulunut, ettei hyvää kannata huonona aikan myydä. Tämän pitäisi olla ohjenuorana vallankäytössä myös valtiontalouden suunnalla.
Samaan aikaan kun valtion omistusosuus on pudonnut on myös kyseisten pääalojen omavaraisuus-aste tippunut samassa suhteessa. Päätuotantoaloilla, joista suomi on saanut suurimmat ulkomaantulonsa, riippuvaisuus ulkomaisista toimittajista on lisääntynyt yli turvallisen rajan. Olipa kyseessä kirjoituspaperi tai sairaalatarvikkeet, pitäisi valtiolla olla monipuolinen omavarainen tuotanto näissä jokapäivän tavararoissa ja tuotteissa.
Puhutaan maailman muuttumisesta ja siitä, että suomen pitää seurata aikaansa.
kysymys kuuluu: kenen aikaa?
Viimeisten vuosien aikana valtaosa suomalaisista valtionyhtiöistä on joko myyty tai valtion omistus on jäänyt vähemmistölle. Koko valtion omistajajuuteen ollaan suhtauduttu kuin pahimpaan pahaan, nähty se milloin kilpailua rajoittavana asiana , milloin sosialismin peikkona ja milloin minäkin. on silmiinpistävän erikoinen tilanne että valtion omistaja-oikeutuksesta ollaan pitkälle luovuttu politiikan puolella riippumatta siitä, kuka on vuoroinkin ollut vallassa. Kuinka on mahdollista, että kansallinen ylpeydenaihe on jäänyt pois politiikan prioriteettilistalta? Misseä vaiheessa suomen valtion pitkä ja perinteikäs omaisuus muuttui häpeäksi?
Suomessa on aina ollut vahvoja päätoimialoja teollisuuden puolella: Paperi- ja metsäteollisuus, suomalainen maailmankuulu telakkateollisuus. Huonompinakin aikoina ne ovat olleet valtion pysyvää omaisuutta ja tulojen lähde. Vanha taloudellinen viisaus on aina kuulunut, ettei hyvää kannata huonona aikan myydä. Tämän pitäisi olla ohjenuorana vallankäytössä myös valtiontalouden suunnalla.
Samaan aikaan kun valtion omistusosuus on pudonnut on myös kyseisten pääalojen omavaraisuus-aste tippunut samassa suhteessa. Päätuotantoaloilla, joista suomi on saanut suurimmat ulkomaantulonsa, riippuvaisuus ulkomaisista toimittajista on lisääntynyt yli turvallisen rajan. Olipa kyseessä kirjoituspaperi tai sairaalatarvikkeet, pitäisi valtiolla olla monipuolinen omavarainen tuotanto näissä jokapäivän tavararoissa ja tuotteissa.
Puhutaan maailman muuttumisesta ja siitä, että suomen pitää seurata aikaansa.
kysymys kuuluu: kenen aikaa?
TURVALLISUUSPOLITIIKKA - PUOLUEETON SUOMI
PUOLUEETON SUOMI ON OLLUT RAUHAN SUURVALTA -TILANNE ON MUUTTUNUT PN:LLE KRIISIHALLINTAJOUKOT
Sosiaalinen Edistyspuolue pitää parhaimpana Pohjoismaiden yhteistä puolustusta, mutta hyväksyy liittymisen sotilasliitto Natoon pakottavan turvallisuusuhan edessä maamme vapauden takaamiseksi.
Sotilaallinen liittoutumiskeskustelu muuttui kertaheitolla Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja koko suomen vanhan puolueettomuusroolin romahdettua 70 vuotta kestäneen rauhanjakson jälkeen. roolin aktivoiduttua sotilaalliseenyhteistyöhön läntisen sotilasliitto NATO:n sekä ruotsin ja muutamien muiden maiden kanssa. Suomella on oltava jatkossakin riittävä ja uskottava puolustus , joka pystyy operoimaan muiden maiden kanssa tarpeen mukaisesti.
Pohjoismaiden neuvostolle tulee muodostaa omat viralliset kriisinhallintajoukot joihin voidaan liittää jokaisen pohjoismaan reserviläisjoukkoja. Nämä joukot ovat PN:n virallista omaa koneistoa eivätkä ole ristiriidassa minkään sotilasliiton toiminnan kanssa.
Sosiaalinen Edistyspuolue pitää parhaimpana Pohjoismaiden yhteistä puolustusta, mutta hyväksyy liittymisen sotilasliitto Natoon pakottavan turvallisuusuhan edessä maamme vapauden takaamiseksi.
Sotilaallinen liittoutumiskeskustelu muuttui kertaheitolla Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja koko suomen vanhan puolueettomuusroolin romahdettua 70 vuotta kestäneen rauhanjakson jälkeen. roolin aktivoiduttua sotilaalliseenyhteistyöhön läntisen sotilasliitto NATO:n sekä ruotsin ja muutamien muiden maiden kanssa. Suomella on oltava jatkossakin riittävä ja uskottava puolustus , joka pystyy operoimaan muiden maiden kanssa tarpeen mukaisesti.
Pohjoismaiden neuvostolle tulee muodostaa omat viralliset kriisinhallintajoukot joihin voidaan liittää jokaisen pohjoismaan reserviläisjoukkoja. Nämä joukot ovat PN:n virallista omaa koneistoa eivätkä ole ristiriidassa minkään sotilasliiton toiminnan kanssa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)