SOSIAALINEN EDISTYSPUOLUE -
KOHTI TOIMIVAA TASAVALTALAISUUTTA!
YHTEISKUNNAN SUURET LINJAT JA ONGELMAT VAATIVAT UUSIA RATKAISUJA JA
AJATUKSIA.
LUE OHJELMASTAMME MITEN HALUAMME SUOMEA KEHITTÄÄ ETEENPÄIN KOHTI KANSALAISTEN TODELLISTA TASAVALTAA, JOKSI MAAMME AIKOINAAN PERUSTETTIIN.
Olemme poliittisesti perinteisen suomalaisen vapaan yhteiskunnan kannattajia, jossa kuitenkin vallitsee sosiaalinen oikeudenmukaisuuden periaate ja kaikenlainen turha vastakkainasettelu pyritään poistamaan.
Luokkayhteiskunta on aikansa elänyt, koska olemme kaikki suomalaisia, julkisen sektorin työntekijät, yrittäjät, osuuskuntalaiset, eläkeläiset, opiskelijat ja muut ryhmät.
Sosiaalisen Edistyspuolueen yhteiskunnassa on vain yksi luokka, ja se on tasavallan kansalaiset iästä, rodusta ja uskonnosta tai sukupuolesta riippumatta. Poliittisen toiminnan perustana tulee olla aito tasavaltalaisuus, joka palvelee kaikkia yhteiskunnan sektoreita ja valtakunnan kehittämistä kaikilla elämänaloilla.
Puolueen toimintaa:
Puoluehallitus ja sen työvaliokunta kokoontuvat kuukausittain,edustajisto ja piirijärjestöt puolivuosittain,
kerran vuodessa on kesäkuussa puoluekokous, paikallisosastot kokoontuvat kerran kuukaudessa.
Puolueella on 1.6. 2016 mennessä muodostunut kaksi piirijärjestöä uusimaa ja kymi, joissa
toimii kaksi alueosastoa kotkassa ja espoossa.
Puolueella on työmarkkinajaosto joka käsittelee työelämän kaikkia asioita kokouksissaan,
Puolueen kaikilla organisaatiotasoilla tehdään laajaa ryhmätyötä ohjelmien valmistamiseksi ja kansalaiset voivat olla mukana kaikissa työryhmissä.
puolueen tulevista koko organisaation kokouksista tiedotetaan täällä.
TASAVALTALAINEN SOSIAALINEN EDISTYSPUOLUE.
kohti 2020- lukua vapaiden kansalaisten omin ajatuksin ja esityksin
maanantai 1. elokuuta 2016
SOSIAALIPALVELUT: VANHUSTENHUOLTO
VANHUSTEN KETJUKAVERI - KOKEILU KÄYNTIIN
Yksinäiset kotona asuvat vanhukset ovat suuri ryhmä, joille yhteiskunnan tukipalvelut eivät nykyisellä kapasiteetilla ehdi millään avustamaan tarpeeksi kotona viikon aikana. Usein kyse on jopa pelkästä seuran puutteesta, jokainen inhimillinen olento on oikeutettu ja tahtoo ainakin välillä keskusteluseuraa itselleen.
Kuntien kokeiltavaksi pitäisi pikimiten ottaa ns. ketjukaveri- kokeilu, jossa jokaiselle kotona asumaan kykenevälle vanhukselle luotaisiin yhteys toiseen lähellä vastaavasti asuvaan toisen vanhukseen, ja nämä pitäisivät toisiinsa sovitusti päivittäin esimerkiksi puhelimitse yhteyttä. Tämä loisi sosiaalisen verkon koko kuntaan, missä vanhukset huolehtisivat voimiensa mukaan kaverin turvallisuuden tunteen säilymisestä.
Hyväkuntoisimmat vanhukset voisivat saada ilmaislippuja esim. uimahalleihin, teattereihin, elokuviin tai muuhun viihteeseen kunnalta, jos vanhus ottaisi mukaan ketjukaverin sosiaaliseen tapahtumaan. Kunta voisi tukea pienin panotuksin merkittävästi vanhusten sosiaalisen turvallisuuden säilymistä.
Yksinäiset kotona asuvat vanhukset ovat suuri ryhmä, joille yhteiskunnan tukipalvelut eivät nykyisellä kapasiteetilla ehdi millään avustamaan tarpeeksi kotona viikon aikana. Usein kyse on jopa pelkästä seuran puutteesta, jokainen inhimillinen olento on oikeutettu ja tahtoo ainakin välillä keskusteluseuraa itselleen.
Kuntien kokeiltavaksi pitäisi pikimiten ottaa ns. ketjukaveri- kokeilu, jossa jokaiselle kotona asumaan kykenevälle vanhukselle luotaisiin yhteys toiseen lähellä vastaavasti asuvaan toisen vanhukseen, ja nämä pitäisivät toisiinsa sovitusti päivittäin esimerkiksi puhelimitse yhteyttä. Tämä loisi sosiaalisen verkon koko kuntaan, missä vanhukset huolehtisivat voimiensa mukaan kaverin turvallisuuden tunteen säilymisestä.
Hyväkuntoisimmat vanhukset voisivat saada ilmaislippuja esim. uimahalleihin, teattereihin, elokuviin tai muuhun viihteeseen kunnalta, jos vanhus ottaisi mukaan ketjukaverin sosiaaliseen tapahtumaan. Kunta voisi tukea pienin panotuksin merkittävästi vanhusten sosiaalisen turvallisuuden säilymistä.
VALTIONYHTIÖT - VALTION VARAKKUUS
VALTIOLLA ON OIKEUS OMISTAA OMAISUUTTA
Viimeisten vuosien aikana valtaosa suomalaisista valtionyhtiöistä on joko myyty tai valtion omistus on jäänyt vähemmistölle. Koko valtion omistajajuuteen ollaan suhtauduttu kuin pahimpaan pahaan, nähty se milloin kilpailua rajoittavana asiana , milloin sosialismin peikkona ja milloin minäkin. on silmiinpistävän erikoinen tilanne että valtion omistaja-oikeutuksesta ollaan pitkälle luovuttu politiikan puolella riippumatta siitä, kuka on vuoroinkin ollut vallassa. Kuinka on mahdollista, että kansallinen ylpeydenaihe on jäänyt pois politiikan prioriteettilistalta? Misseä vaiheessa suomen valtion pitkä ja perinteikäs omaisuus muuttui häpeäksi?
Suomessa on aina ollut vahvoja päätoimialoja teollisuuden puolella: Paperi- ja metsäteollisuus, suomalainen maailmankuulu telakkateollisuus. Huonompinakin aikoina ne ovat olleet valtion pysyvää omaisuutta ja tulojen lähde. Vanha taloudellinen viisaus on aina kuulunut, ettei hyvää kannata huonona aikan myydä. Tämän pitäisi olla ohjenuorana vallankäytössä myös valtiontalouden suunnalla.
Samaan aikaan kun valtion omistusosuus on pudonnut on myös kyseisten pääalojen omavaraisuus-aste tippunut samassa suhteessa. Päätuotantoaloilla, joista suomi on saanut suurimmat ulkomaantulonsa, riippuvaisuus ulkomaisista toimittajista on lisääntynyt yli turvallisen rajan. Olipa kyseessä kirjoituspaperi tai sairaalatarvikkeet, pitäisi valtiolla olla monipuolinen omavarainen tuotanto näissä jokapäivän tavararoissa ja tuotteissa.
Puhutaan maailman muuttumisesta ja siitä, että suomen pitää seurata aikaansa.
kysymys kuuluu: kenen aikaa?
Viimeisten vuosien aikana valtaosa suomalaisista valtionyhtiöistä on joko myyty tai valtion omistus on jäänyt vähemmistölle. Koko valtion omistajajuuteen ollaan suhtauduttu kuin pahimpaan pahaan, nähty se milloin kilpailua rajoittavana asiana , milloin sosialismin peikkona ja milloin minäkin. on silmiinpistävän erikoinen tilanne että valtion omistaja-oikeutuksesta ollaan pitkälle luovuttu politiikan puolella riippumatta siitä, kuka on vuoroinkin ollut vallassa. Kuinka on mahdollista, että kansallinen ylpeydenaihe on jäänyt pois politiikan prioriteettilistalta? Misseä vaiheessa suomen valtion pitkä ja perinteikäs omaisuus muuttui häpeäksi?
Suomessa on aina ollut vahvoja päätoimialoja teollisuuden puolella: Paperi- ja metsäteollisuus, suomalainen maailmankuulu telakkateollisuus. Huonompinakin aikoina ne ovat olleet valtion pysyvää omaisuutta ja tulojen lähde. Vanha taloudellinen viisaus on aina kuulunut, ettei hyvää kannata huonona aikan myydä. Tämän pitäisi olla ohjenuorana vallankäytössä myös valtiontalouden suunnalla.
Samaan aikaan kun valtion omistusosuus on pudonnut on myös kyseisten pääalojen omavaraisuus-aste tippunut samassa suhteessa. Päätuotantoaloilla, joista suomi on saanut suurimmat ulkomaantulonsa, riippuvaisuus ulkomaisista toimittajista on lisääntynyt yli turvallisen rajan. Olipa kyseessä kirjoituspaperi tai sairaalatarvikkeet, pitäisi valtiolla olla monipuolinen omavarainen tuotanto näissä jokapäivän tavararoissa ja tuotteissa.
Puhutaan maailman muuttumisesta ja siitä, että suomen pitää seurata aikaansa.
kysymys kuuluu: kenen aikaa?
TURVALLISUUSPOLITIIKKA - PUOLUEETON SUOMI
PUOLUEETON SUOMI ON OLLUT RAUHAN SUURVALTA -TILANNE ON MUUTTUNUT PN:LLE KRIISIHALLINTAJOUKOT
Sosiaalinen Edistyspuolue pitää parhaimpana Pohjoismaiden yhteistä puolustusta, mutta hyväksyy liittymisen sotilasliitto Natoon pakottavan turvallisuusuhan edessä maamme vapauden takaamiseksi.
Sotilaallinen liittoutumiskeskustelu muuttui kertaheitolla Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja koko suomen vanhan puolueettomuusroolin romahdettua 70 vuotta kestäneen rauhanjakson jälkeen. roolin aktivoiduttua sotilaalliseenyhteistyöhön läntisen sotilasliitto NATO:n sekä ruotsin ja muutamien muiden maiden kanssa. Suomella on oltava jatkossakin riittävä ja uskottava puolustus , joka pystyy operoimaan muiden maiden kanssa tarpeen mukaisesti.
Pohjoismaiden neuvostolle tulee muodostaa omat viralliset kriisinhallintajoukot joihin voidaan liittää jokaisen pohjoismaan reserviläisjoukkoja. Nämä joukot ovat PN:n virallista omaa koneistoa eivätkä ole ristiriidassa minkään sotilasliiton toiminnan kanssa.
Sosiaalinen Edistyspuolue pitää parhaimpana Pohjoismaiden yhteistä puolustusta, mutta hyväksyy liittymisen sotilasliitto Natoon pakottavan turvallisuusuhan edessä maamme vapauden takaamiseksi.
Sotilaallinen liittoutumiskeskustelu muuttui kertaheitolla Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja koko suomen vanhan puolueettomuusroolin romahdettua 70 vuotta kestäneen rauhanjakson jälkeen. roolin aktivoiduttua sotilaalliseenyhteistyöhön läntisen sotilasliitto NATO:n sekä ruotsin ja muutamien muiden maiden kanssa. Suomella on oltava jatkossakin riittävä ja uskottava puolustus , joka pystyy operoimaan muiden maiden kanssa tarpeen mukaisesti.
Pohjoismaiden neuvostolle tulee muodostaa omat viralliset kriisinhallintajoukot joihin voidaan liittää jokaisen pohjoismaan reserviläisjoukkoja. Nämä joukot ovat PN:n virallista omaa koneistoa eivätkä ole ristiriidassa minkään sotilasliiton toiminnan kanssa.
EU EI PAKKOLIITOS - POHJOISMAIDEN YHTEISTYÖ MYÖS VAIHTOEHTONA
BRITANNIAN ERO EU:sta ja NORJAN TIE AIEMMIN
Vahvistivat sen tosiasian, ettei EU senenempää kuin mikään muukaan taloudellinen yhteisö tai järjestelmä ole pakon saneleman ratkaisu vaan kansakunta voi toimia "vanhassa ja vapaassa euroopassa" omilla ehdoillaan.
Suomen tulee kriittisesti ja rehellisesti arvioida Euroopan Unionin kannattavuuttaa suomelle, ja tehdä omat ratkaisunsa mukanaolosta jatkossa kansallisen pitemmän linjan hyödyn mukaisesti.
Siinävaiheessa, jos ja kun EU- säädökset astuvat merkittävissä määrin suomen perustuslain alkuperäistä henkeä vastaan, tulee istuvan eduskunnan vetää asiassa tarvittavat johtopäätökset.
POHJOISMAIDEN NEUVOSTOSTA KEHITETTÄVÄ TALOUDELLINEN YHTEISÖ
PN on jo vanha ja arvovaltainen yhteisö joka on aikaansaanut huomattavia yhteisiä pohjoismaisia linjauksia kaikkien pohjoismaiden kesken. Mikään ei estä tuomasta uutta taloudellista ulottuvuutta tähän rintamaan.
Suomen on aloitettava tunnustelut uuden taloudellisen pohjoismaisen "Nordic Economy Area" alueen luomiseksi.
Vahvistivat sen tosiasian, ettei EU senenempää kuin mikään muukaan taloudellinen yhteisö tai järjestelmä ole pakon saneleman ratkaisu vaan kansakunta voi toimia "vanhassa ja vapaassa euroopassa" omilla ehdoillaan.
Suomen tulee kriittisesti ja rehellisesti arvioida Euroopan Unionin kannattavuuttaa suomelle, ja tehdä omat ratkaisunsa mukanaolosta jatkossa kansallisen pitemmän linjan hyödyn mukaisesti.
Siinävaiheessa, jos ja kun EU- säädökset astuvat merkittävissä määrin suomen perustuslain alkuperäistä henkeä vastaan, tulee istuvan eduskunnan vetää asiassa tarvittavat johtopäätökset.
POHJOISMAIDEN NEUVOSTOSTA KEHITETTÄVÄ TALOUDELLINEN YHTEISÖ
PN on jo vanha ja arvovaltainen yhteisö joka on aikaansaanut huomattavia yhteisiä pohjoismaisia linjauksia kaikkien pohjoismaiden kesken. Mikään ei estä tuomasta uutta taloudellista ulottuvuutta tähän rintamaan.
Suomen on aloitettava tunnustelut uuden taloudellisen pohjoismaisen "Nordic Economy Area" alueen luomiseksi.
YHTEYSTIETOJA LIIKKEESEEMME
TASAVALTALAINEN SOSIAALINEN EDISTYSPUOLUE
Puoluehallitus 2021-22
PUHEENJOHTAJA
TEIJA NYKÄNEN
teijaa. nykanen@gmail.com
VARAPUHEENJOHTAJA
MARKO LAMPINEN
edistyspuoluesosiaalinen@gmail.com /pyydetään ottamaan yhteyttä keskuspostin kautta
2.VARAPUHEENJOHTAJA
PETRI ROSSI
edistyspuoluesosiaalinen@gmail.com/pyydetään ottamaan yhteyttä keskuspostin kautta
PUOLUESIHTEERI/
TYÖMARKKINASIHTEERI
MARTTI J. NYKÄNEN
PUH 040-3698103
martti.nykanen@kymp.net
TEEMU RIUTTANEN hallituksen jäsen
KIMMO RIUTTANEN hallituksen jäsen
PIIRITOIMISTO KYMENLAAKSO
Loitsutie 10 e 38 48350 Kotka
PIIRITOIMISTO UUSIMAA
Arvelantie 5 i 45 02770 Espoo
PUOLUETOIMISTO
Loitsutie 10 e 38 48350 Kotka
Puh 040-3698103
edistyspuoluesosiaalinen@gmail.com
IN MEMORIAM:
Edellinen varapuheenjohtaja vuosina 2005- 2016 oli Elina Kantola.
PIIRITOIMISTO KYMENLAAKSO
Loitsutie 10 e 38 48350 Kotka
PIIRITOIMISTO UUSIMAA
Arvelantie 5 i 45 02770 Espoo
PUOLUETOIMISTO
Loitsutie 10 e 38 48350 Kotka
Puh 040-3698103
edistyspuoluesosiaalinen@gmail.com
IN MEMORIAM:
Edellinen varapuheenjohtaja vuosina 2005- 2016 oli Elina Kantola.
KOULUTUSJÄRJESTELMÄN KRIISIIN APUA
PERUSKOULUUN JÄRJESTYS JA TYÖRAUHA TAKAISIN
luokanvalvoja- systeemiin uusi sisältö
OPPILAAT eivät ehdi oppimaan koulussa tarpeeksi, koska opettajan työpäivä kuluu monasti pelkän normaalin järjestyksen pitämisessä, ja itse aineopetus kärsii valtavasti tästä seikasta. Jatkuvan raskaan järjestyspoliisina toimimisen takia monet alan ammattilaiset lopettavat uransa täysin uupuneina ja motivaationsa menettäneinä. Tämä näkyy pahiten suurissa kaupungeissa.
Opettajan oli vanhoin aikoina kunnioitettu ja arvostettu instituutio, yhteiskunnan sivistyksen luoja ja esikuva.
Akateemisen väen työ on ollut vuosisadan verran ja kauemminkin suomen kansakunnan sivistyksen perusta.
Jotta peruskoulun työhön saataisiin uudestaan ns. ylivapaan kasvatuksen aikakauden jälkeen jotakin tolkkua,
tulee perusasia eli työrauha ja järjestys aivan ensimmäiseksi palauttaa kouluihimme.
Opettajan työrauha täytyy turvata, ja tässäkohtaa esitämme ns. luokanvalvoja-tittelin uudelleen arvioimista seuraavalla tavalla:
Luokanvalvoja olisi jatkossa luokan pysyvä vastuuopettaja, joka johtaisi saman luokan ensimmäisestä luokasta alkaen aina viimeiseen yhdeksänteen luokkaan asti, ja hänen ensisijainen tehtävänsä olisi luokan kasvatuksellinen opettaja ja järjestyksen pitäjä. LV olisi mukana kakkosopettajana jokaisella tunnilla ns. kakkosopettajana, joka pitäisi ainetunnilla järjestyksen ja samalla auttaisi oppilaita tehtävissä tarpeen mukaan kiertämällä luokassa tunnin aikana. Näin aineopettajat saisivat töydern työrauhan omassa aineessaan.
Luokavalvoja voisi toimia päätehtävänsä ohessa esimerkiksi liikunnanopettajana, joka vetäisi fyysisen puolen harjoitukset omalle luokallleen. Tällainen opettaja, joka olisi jokaisen oppilaan tuttu ja luotettu ihminen pienestä ekaluokkalaisesta viimeiselle luokalle valmistumiseen asti, poistaisi järjestyshäiriöt sekä koulukiusaamisen ja oppilaat olisivat turvassa koulupäivän aikana.
LV olisi myös suhdelinkki oppilaan kotiiin, ja saisi keskittyä kasvatustoimintaan koulun puolelta.
luokanvalvoja- systeemiin uusi sisältö
OPPILAAT eivät ehdi oppimaan koulussa tarpeeksi, koska opettajan työpäivä kuluu monasti pelkän normaalin järjestyksen pitämisessä, ja itse aineopetus kärsii valtavasti tästä seikasta. Jatkuvan raskaan järjestyspoliisina toimimisen takia monet alan ammattilaiset lopettavat uransa täysin uupuneina ja motivaationsa menettäneinä. Tämä näkyy pahiten suurissa kaupungeissa.
Opettajan oli vanhoin aikoina kunnioitettu ja arvostettu instituutio, yhteiskunnan sivistyksen luoja ja esikuva.
Akateemisen väen työ on ollut vuosisadan verran ja kauemminkin suomen kansakunnan sivistyksen perusta.
Jotta peruskoulun työhön saataisiin uudestaan ns. ylivapaan kasvatuksen aikakauden jälkeen jotakin tolkkua,
tulee perusasia eli työrauha ja järjestys aivan ensimmäiseksi palauttaa kouluihimme.
Opettajan työrauha täytyy turvata, ja tässäkohtaa esitämme ns. luokanvalvoja-tittelin uudelleen arvioimista seuraavalla tavalla:
Luokanvalvoja olisi jatkossa luokan pysyvä vastuuopettaja, joka johtaisi saman luokan ensimmäisestä luokasta alkaen aina viimeiseen yhdeksänteen luokkaan asti, ja hänen ensisijainen tehtävänsä olisi luokan kasvatuksellinen opettaja ja järjestyksen pitäjä. LV olisi mukana kakkosopettajana jokaisella tunnilla ns. kakkosopettajana, joka pitäisi ainetunnilla järjestyksen ja samalla auttaisi oppilaita tehtävissä tarpeen mukaan kiertämällä luokassa tunnin aikana. Näin aineopettajat saisivat töydern työrauhan omassa aineessaan.
Luokavalvoja voisi toimia päätehtävänsä ohessa esimerkiksi liikunnanopettajana, joka vetäisi fyysisen puolen harjoitukset omalle luokallleen. Tällainen opettaja, joka olisi jokaisen oppilaan tuttu ja luotettu ihminen pienestä ekaluokkalaisesta viimeiselle luokalle valmistumiseen asti, poistaisi järjestyshäiriöt sekä koulukiusaamisen ja oppilaat olisivat turvassa koulupäivän aikana.
LV olisi myös suhdelinkki oppilaan kotiiin, ja saisi keskittyä kasvatustoimintaan koulun puolelta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)